Ennen kesälomaa taloudenpitoni  saavutti taas kerran pisteen, jossa mikään ei auta. Joka paikka tursuaa tavaraa ja edustuskuvia huushollista on mahdoton ottaa. Yksikään nurkkaus ei ole kuosissa.

Ajatukseni oli, etten tee tälle asialle mitään loman aikana, vaan suunnittelen strategian tavarakasojen lähestymiseen, haltuunottoon ja hävitykseen ja haen tarvittaessa ammattiapua. Aloitan projektin loman jälkeen, kun olen joko virkistynyt kaikesta kokemastani tai rättiväsynyt kaikesta reissaamisesta, sillä kumpikin mielentila edistää siivoamishaluja. Olen kuitenkin loman aikana listannut suurimmat ongelmat ja tarkistellut, mitkä ovat tavaranraivaamisen uusimmat trendit ja pohtinut, miten nämä kohtaisivat. En ole käyttänyt miettimiseen koko lomaa, vaan muutamia pieniä hetkiä sieltä täältä. Koiranvahti oli ottanut keittiön haltuun ja se näyttää jo ihan inhimilliseltä hänen käsittelynsä päätteeksi. Tietenkään hän ei uskaltanut heittää mitään pois, joten siinä on vielä minulle työnsarkaa: mitä kaikkea keittiössä tarvitseekaan olla? Aloitin jo heittämällä pois munakorin, sillä säilytän kananmunia kuitenkin jääkaapissa enkä tuossa ihanassa vaaleansinisessä korissa. Pahaksi havaittu muotitee meni myös taloyhtiön kierrätyshyllyyn, josta sen ehkä joku itselleen bongaa kokeiluun. Miten räväkkä aloitus: heitin pois kaksi esinettä! Olisi voinut mennä paremminkin!

Olen erittäin innostunut Mekaselskasta (Twitterissä @mekaselska ja kotisivu www.mekaselska.fi, tamperelainen ammattijärjestäjä), häneltä olen bongannut kaikenlaisia hyviä ohjeita ja linkkejä. Seuraan myös Marttoja tolkun ohjeineen. Monessa blogissa sekä twiiteissä on puhuttu viime aikoina Konmari-järjestelmästä, joka perustuu Marie Kondon samannimiseen kirjaan. Tuossa systeemissä luvataan taas kerran ikuista autuutta siisteyden suhteen ja siinä esimerkiksi rituaalinomaisesti hyvästellään turhia tavaroita ja jätetään itselle vain tavaroita, jotka tuovat iloa elämään. Kommentit ovat olleet erittäin vahvasti puolesta ja vastaan, mutta itse kirjaan en ole vielä tutustunut ja en halua jättää näitä siivousponnisteluita siihen, että ensin käyn ostamassa kirjan tai jonotan sitä kirjastosta kuukausikaupalla vaikka sehän olisi oiva tekosyy lykätä siivousta.

Mitä luultavimmin kaikki järjestelmät syrjäytetään vanhalla kunnon ”yksi kaappi/hylly/pino kerrallaan”. Tällä kertaa ajatus on tyhjentää melko rajusti eli lahjoittaa, myydä ja hävittää, sillä ongelma on paikallistettu nimenomaan siihen, ettei perälauta vuoda yhtään, vaikka viikoittain ostetaan uutta tavaraa: tämä on johtanut siihen, että vuosi sitten tapahtunut muutto 44 neliöstä 77 neliöön ja varastotilan tuplaantumisen hyöty on kärsinyt järkyttävän inflaation. Toinen ongelma on kaappien sisukset: kaapeista puuttuu hyllyjä ja ripustustankoja. Tähän haen apua uusimalla säilytysjärjestelmän vanhoihin kuoriin: kaapeista kun pidän ja ne ovat jonkun standardin mukaiset.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos kotini on hetken aikaa suuri kuivaushuone, kun tulen viikonlopun kansallispuistoretkeltä tai matkalaukkujen sisältö ajelehtii pari päivää ympäri asuntoa palatessani kahden viikon lomamatkalta, mutta en halua asunnostani pysyvästi sotkuista. Haluan helppoa imurointia ja siistejä laatikoita sekä TYHJIÄ pintoja. Miten voi olla niin vaikeaa säilyttää ikkunalauta tai eteisen pöytä roinattomana? Mikä tämä vaatekasa on, joka ei ole kaapissa eikä pyykkikorissa? Vaikka lasken itseni melkoiseksi huolettomaksi hällä väliä -tyypiksi, alkaa tämä jatkuva kaaos jo vaikeuttaa arkea!

Koska nämä parin vuoden välein toistuvat suursiivoukset ovat yksinään hyödyttömiä, pyrin myös luomaan filosofian ja käytännön siitä, miten pidän järjestystä yllä. Tähän kohtaan lähtee mukaan myös perhe: innostuvatko he minun ideoistani vai kenties jopa auttavat aivan uudenlaisten ajatusten kehittelyssä?

Tervetuloa mukaan uudistumaan, onko sinulla vastaavaa projektia menossa? Tue minua kommenteissa, jos sinulla on hyviä vinkkejä ei vain siivoamiseen, vaan ihan oikeaan raivaamiseen!