Hoitotyön asiantuntijuus kunniaan

Hoitotyön ammattilaisten tärkeys tunnistetaan erityisesti nyt, kun koronavirus jyllää maassamme. Toivottavasti arvostus jatkuu myös epidemian jälkeen. Arvostus tarkoittaa sitä, että voi kehittää omaa työtään, tulee kuulluksi oman työnsä asiantuntijana ja voi kokea tekevänsä työnsä kunnolla. Nämä perusasiat eivät tällä hetkellä toteudu kaikissa organisaatioissa. Olen saanut viestejä hoitotyöntekijöiltä, että heidän mielipiteitään ei kuulla eikä osaamistaan arvosteta. […]

Lue lisää

Lasten ajatuksia koronaviruksesta

Korona-virus vaikuttaa paljon myös lasten elämään ja kysyinkin lapsenlapsiltani (5 – 19 – vuotta) mikä heidän mielestään korona on ja miten se vaikuttaa heihin. Seuraavanlaisia vastauksia sain: Sakari (5 vuotta): ”Korona on virus, joka tekee yhdeksänkymppisille ja kahdeksankymppisille sellaista vaarallista tautia. Päiväkotiin ei mennä eikä metrossa matkusteta, koska sielläkin saattaisi tartuttaa. Ihan tämmöistä tää on…Ei […]

Lue lisää

Omaishoidon tukemiseksi uudenlaisia toimintatapoja

Ennen koronaepidemian alkua, minulla oli ilo tutustua omaishoitajien tukemisen ja jaksamisen kannalta kahteen omaishoitoa erinomaisesti tukevaan toimintamalliin. Molemmissa esimerkeissä korostuu ikäihmisten omaishoito. Ensinnäkin sain olla yhden päivän työskentelemässä Ruokolahdella, Etelä-Karjalassa, kotihoitoa toteuttavassa Sudenkorento ry:ssä. Entisenä kotisairaanhoitajana päivä oli voimaannuttava ja loi uskoa hyvän ja laadukkaan kotihoidon toteuttamismahdollisuuksiin. Sudenkorennossa toiminnan keskeisenä periaatteena on se, että asiakkaan ja läheisten kanssa […]

Lue lisää

Sivistyneessä yhteiskunnassa arvostetaan kaiken ikäisiä ihmisiä

Kun ajattelemme Suomen tulevaisuutta, yksi asia on varma: Kansakuntamme ikääntyy. Taustalla on syntyvyyden laskun lisäksi elinikämme pidentyminen. Kun vuonna 1971 syntyneen tytön odotettu keskimääräinen elinikä oli 74 vuotta ja pojan 66 vuotta, vuonna 2017 syntyneen tytön odotettu elinikä on jo yli 84 ja pojan lähes 79 vuotta. Yli 65-vuotiaiden määrä Suomen väestöstä on merkittävä. Tällä […]

Lue lisää

Ilmaston lämpenemisen hidastamiseen voidaan vaikuttaa julkisilla hankinnoilla

Viime viikolla keskustelimme eduskunnassa ilmastovuosikertomuksesta. Kertomuksen tavoitteena on toimia ilmasto- ja energiapoliittisen keskustelun välineenä. Jos haluamme toimia vaikuttavasti ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi on asiaa tarkasteltava sektorikohtaisten toimien lisäksi poikkileikkaavasti jokaisella hallinnon tasolla, erityisesti alueilla ja kunnissa. Esimerkiksi julkiset hankinnat ovat ilmaston kannalta suotuisten ratkaisujen edistämiseksi tärkeitä. Valtaosan julkisista hankinnoista, noin kaksi kolmasosaa, tekevät Suomessa kunnat, joten […]

Lue lisää

Esteellinen ympäristö syrjii vammaisia

Viime viikolla keskusteltiin eduskunnassa tekemäni aloitteen pohjalta vammaisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Käsittelen tässä blogissani tarkemmin vain yhtä keskustelussa mukana ollutta teemaa eli esteettömyyttä. Jos haluat katsoa koko keskustelun, niin se on kokonaisuudessaan katsottavissa täältä.   Vammaisten oikeuksien perusta Suomi on ratifioinut kesäkuussa 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille […]

Lue lisää

Kansanterveyden edistämiseen kannattaa investoida

OECD ja European Observatory on Health Systems and Policies – seurantakeskus yhdessä Europan komission kanssa ovat laatineet katsauksen, State of Health in the EU, jossa keskitytään tarkastelemaan EU:n ja Euroopan talousalueen terveystilannetta ja terveysjärjestelmiä. Katsauksessa tuodaan esille kunkin maan erityispiirteitä ja haasteita maiden välisten vertailujen perusteella. Viime viikolla Eduskunnan terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä, Soste […]

Lue lisää

Ammattitaitoon ja osaamiseen panostaminen on vaikuttavan toiminnan edellytys

Muistisairautta sairastavia on Suomessa lähes 200 000. Muistisairauksien riski lisääntyy ikääntymisen myötä, mutta meillä on myös arviolta noin 7 000 työikäistä muistisairasta henkilöä. Muistisairauksia voidaan nykytiedon mukaan ennaltaehkäistä sekä hoitaa ja kuntouttaa tehokkaasti. Tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja laadukas hoito vaativat erityisasiantuntijuutta, jota ei sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoissa ei saavuteta. Muistihoitajan ovat yleensä sairaanhoitajakoulutuksen käyneitä henkilöitä, jotka ovat perustutkinnon […]

Lue lisää

Ihmisten erilaisuus työyhteisössä – hyvä vai paha?

Terveessä työyhteisössä arvostetaan ja hyödynnetään myönteistä erilaisuutta. Myönteisen erilaisuuden muotoja ovat muun muassa: Eri ikäiset ihmiset Työyhteisöön vasta tulleet ja siellä pitkään olleet työntekijät Eri ammattiryhmät Erilaiset osaamisalueet (erilaista tietoa, taitoa ja valmiuksia) Erilaiset luonteenpiirteet Erilaiset elämäntilanteet Myönteistä erilaisuutta arvostavansa työyhteisössä pidetään luonnollisena asiana sitä, ettei kaikkien tarvitse osata kaikkia asioita yhtä hyvin, vaan työntekijät […]

Lue lisää

Yhteiskunta tarvitsee kaikkien työpanoksen

Jos haluamme saavuttaa hallituksen työllisyystavoitteen, edellyttää se osatyökykyisten ja vammaisten työllisyyden parantamisesta. On tärkeää erottaa nämä kaksi ryhmää toisistaan, sillä kaikki vammaiset eivät ole osatyökykyisiä. Monet vammaiset pystyvät tekemään kokoaikaista työtä, jos työyhteisössä on tehty kohtuullisia mukautuksia. Mukautuksia ovat esimerkiksi työoloihin, työn organisointiin ja työmenetelmiin tehtävät muutokset. Työnantajilla on mahdollisuus saada työolosuhteiden järjestelytukea, mutta työnantajat eivät tunne järjestelytuen mahdollisuuksia […]

Lue lisää

Sisäilmaongelmien ratkaisu edellyttää tutkittua tietoa, yhdessä tekemistä ja resursseja

Rakentamisen laatuun liittyvät ongelmat nousevat toistuvasti esiin sekä julkisessa että uudisrakentamisessa. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta on useaan otteeseen kiinnittänyt asiaa huomiota ja valiokunnan kannanottojen perusteella vuonna 2018 aloitettiin laaja ja poikkihallinnollinen Terveet tilat 2028 – hanke. Kymmenvuotisen hankkeen päätavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Asia sisältyy myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan […]

Lue lisää

Muistisairauksien hoidon eheä hoitoketju ei toimi – ja se tulee kalliiksi

Muistiliitto haluaa tänäkin vuonna rakentaa muistiystävällistä Suomea ja muistuttaa siitä, että muistiasia asia on kaikkien asia. Suomessa on tällä hetkellä noin 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kaksi läheistä, niin muistisairaudet koskettavat läheisesti yli puolta miljoonaan suomalaista. Muistisairaudet eivät kuitenkaan ole toivottomia sairauksia. Nykytietämyksen mukaan muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä tehokkaasti ja siksi aivoterveyden edistämiseen […]

Lue lisää

Laadukas hoitotyö edellyttää laadukasta koulutusta

Sairaanhoitajana ja terveydenhuollon opettajana olen huolestunut viesteistä, joita hoitotyön koulutuksesta kantautuu korviini. Viimeisimmässä Sairaanhoitajalehdessä kerrottiin Sairaanhoitajaliiton opiskelijakyselystä 2019. Tulokset ovat huolestuttavia. Noin puolet vastaajista arvioi, että lähiopetusta on liian vähän, eikä se kohdennu oleellisiin asioihin. Myös simulaatio-opetuksen vähäisyyttä kritisoitiin. Puutteena nähtiin myös se, etteivät opettajat käy tapaamassa opiskelijoita harjoittelussa. Joku vastaajista kommentoi lähiopetuksen määrään toteamalla, […]

Lue lisää

Ikäihmisten ihmisoikeuksien toteutumisessa puutteita

Tänään 10.12. vietetään YK:n ihmisoikeuksien päivää. Suomen ihmisoikeuskeskus on nostanut tänä vuonna esille erityisesti vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden oikeudet. Vammaisten henkilöiden oikeuksista puhuttiin erityisesti 3.12., jolloin vietettiin kansainvälistä vammaisten oikeuksien päivää. Monien selvitysten mukaan on ilmeistä, ettei Suomessa noudateta YK:n vammaisten oikeuksien sopimusta. Tänä vuonna ihmisoikeuskeskus nostaa voimallisesti esille myös Euroopan neuvoston uudistetun sosiaalisen peruskirjan […]

Lue lisää

Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista selkeää näyttöä

Viime viikon perjantaina pidettiin Eduskunnan Kansalaisinfossa Taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seuran, eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän ja valtakunnallinen taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyspisteen Taikusydämen, järjestämä seminaari kulttuurin ja taiteen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Seminaarin aluksi esiteltiin Maailman terveysjärjestö WHO:n marraskuun 11. päivän julkaistu yli 900 tutkimusta kattavaa tutkimusraportti, jonka mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että […]

Lue lisää

Lasten ja nuorten oikeudet mielenterveyspalveluihin eivät toteudu

Viime viikolla vietettiin sekä kansainvälistä lapsen oikeuksien viikkoa että mielenterveysviikkoa. Keskiviikkona eduskunnassa keskusteltiin myös terapiatakuu kansalaisaloitteesta. Aloitteessa vaaditaan mielenterveyspalveluiden tehostamista niin että hoidon tarpeen arviointi on tehtävä viimeistään kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta ja hoitoon pääsy viimeitään kuukauden kuluessa. Terapiatakuualoitteessa on siis kysymys lapsen oikeudesta oikea-aikaisiin mielenterveyspalveluihin. Toki mielenterveyspalvelujen ongelmat ja puutteet koskevat kaikenikäisiä, sillä yli […]

Lue lisää

Kuunnellaan työttömien omaa ääntä

Lokakuun lopussa julkaistiin tutkimus viime hallituksen lanseeraaman aktiivimallin työllisyysvaikutuksista. Mallin taustalla oli ajatus, että erityisesti pitkään työttömänä olleita tulee kannustaa sanktion uhalla osallistumaan työmarkkinoille. Työttömyys nähtiin yksilön valintana, eikä yhteiskunnallisena ongelmana, jolloin rankaisusta haluttiin tehdä ratkaisu. Työttömien omaa ääntä ei haluttu kuunnella ja se sivuutettiin. Tutkimus tuo esille sen, ettei tämän ihmisryhmän työllistymiseen aktiivimallilla ollut […]

Lue lisää

Johtamisen taidot korostuvat taloudellisesti vaikeina aikoina

Kuntien taloudellinen ahdinko on ajanut sote-palvelut monin paikoin kriisiin tai kriisin partaalle. Kriisin hoitaminen vaatii valtiota mukaantuloa. Kunnat eivät selviä tästä tilanteesta yksin, ellei palveluja haluta heikentää. On ristiriitainen tilanne, että sosiaali- ja terveydenhuollon laatuongelmiin ollaan nyt lainsäädännössäkin puuttumassa ja samanaikaisesti kunnissa käydään YT-neuvotteluja. Nykyinen kuntien ahdinko johtuu vahvasti niin huoltosuhteen heikkenemisestä ja väestörakenteen painottumisesta […]

Lue lisää

Ehkäisevä päihdetyö keskiöön

Suomen päihdehoidon malli on nykyisin monelta osin toimimaton. Viime vuosina päihdepalvelujen kustannuksia on karsittu kautta linjan, mutta toisaalta olemassa olevat resurssitkaan eivät kohdennu järkevästi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että samaan aikaan, kun pitkäkestoisen hoitoon ja kuntoutukseen pääsevien määrä supistuu, erikoissairaanhoidon kustannukset päihderiippuvaisten osalta kasvavat. Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja hoito riippuvuuden alkuvaiheessa on järjestetty huonosti ja […]

Lue lisää

Mielenterveyskuntoutujat – yhteiskunnasta syrjään heitetyt?

Sain muutama viikko sitten lahjaksi Ville Lähteen ja Johanna Vehkoon kirjan ’Jakautuuko Suomi?’, jossa tutkijat, toimittajat ja taiteilijat kuvaavat suomalaista eriarvoisuutta omista lähtökohdistaan käsin. Itseäni puhutti erityisesti Anu Silfverbergin ja Antti Järven kirjoitus: Terveiden ja sairaiden maailmojen rajalla, jossa käsiteltiin mielenterveyskuntoutujien tilannetta. He toteavat kirjoituksessaan, että tuetuissa asumispalveluissa asuvat mielenterveyskuntoutujat ovat yhteiskunnan vähäosaisimpia liki kaikilla […]

Lue lisää

Valvontaa tarvitaan edelleen vanhustenhoidon ja -hoivan palvelujen laadun varmistamisessa

Vanhustenhoito ja -hoiva on kuluneena vuonna noussut kohujen kautta voimakkaasti esille. Valvontaviranomaisille tulleiden epäkohtailmoitusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Erityisen paljon kasvua on ollut tämän vuoden alusta alkaen. Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella vanhuspalveluista tehtyjen kanteluiden määrä on viisinkertaistunut edellisvuoteen verrattuna. Epäkohtia ilmenee henkilöstön liian vähäisessä määrässä, palvelujen tarpeen arvioinnissa, hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemisessä, lääkehoidossa, sairaanhoidossa, […]

Lue lisää