Työtä on, mutta tekijöitä ei!

Vielä 25 vuotta sitten Suomessa maalailtiin tulevaisuuden uhkakuvia siitä, että työ loppuu. Koneiden piti viedä ihmisten työt, ja edessä piti olla massatyöttömyys. Nyt työn sijaan loppumassa ovatkin tekijät. Etenkin väestön ikääntyessä on huomattu, että tekijöitä tarvitaan enemmän kuin mitä kotimaasta löytyy. On selvää, että nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi tarvitsemme yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, jolla vastataan osaavan […]

Lue lisää

Viime viikolla vietettiin Ajattele aivojasi – mieti muistiasi – teemaviikkoa. 

Viime viikolla vietettiin kansallista aivoviikkoa teemalla: ajattele aivojasi – mieti muistiasi. Teemasta puhutaan myös Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan 1.3 julkaisemassa raportissa: Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? Näkökulmia hyvin- ja pahoinvointiin sekä kansansairauksien kehitykseen. Raportissa pohditaan suomalaisen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin kehitystä sekä tulevaisuuden kansantauteja. Raportin voit lukea täältä. Raportissa todetaan, että tulevaisuuden kansantaudit määrittyvät pitkälti sen kautta, […]

Lue lisää

Vanhusten hoidossa ja hoivassa tarvitaan kulttuurin muutosta

Vanhusten hoito- ja hoivatyön laadusta on puhuttu viime vuosien aikana paljon. Henkilökuntaresurssien vähäisyys on todellinen ongelma, mutta sen lisäksi tulisi puhua myös toiminnan kehittämisestä. Hyvinvointialueilla tulisi ymmärtää, ettei ”meillä on aina tehty näin” – malli houkuttele työntekijöitä. Veto- ja pitovoimainen hoito- ja hoivatyö saa motivoituneita ammattilaisia hakeutumaan alalle. Hoito- ja hoivatyön vetovoimaa voidaan parantaa tekemällä […]

Lue lisää

Osallisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat paremman tulevaisuuden rakentamisen keskiössä

Viime viikolla eduskunnassa käsiteltiin tulevaisuusvaliokunnan mietintöä valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta. Tulevaisuuden kaksi keskeistä kysymystä ovat demokratian ja osallisuuden tulevaisuus sekä ekologinen siirtymä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehtävä enemmän. Viime viikolla julkaistun uuden Ilmastobarometrin mukaan enemmistö suomalaisista ajattelee näin ja toivoo ripeitä toimia tulevalta hallitukselta. Ekologisen siirtymän toteuttamisessa on pidettävä huolta, että toimet tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. […]

Lue lisää

Vammaisten oikeuksien edistäminen vaatii jatkossakin työtä

Uusi vammaispalvelulaki ei vielä takaa Suomen ratifioiman YK:n vammaisyleissopimuksen mukaista yhdenvertaisuutta vammaisille henkilöille yhteiskunnassamme, mutta tämä on askel oikeaan suuntaan. Tämän lain viimeistely tehtiin kovassa kiireessä ja siksi siihen jäi puutteita ja myös epäselvyyksiä, jotka voivat aiheuttaa tulkintavaikeuksia lain soveltamisessa. Siksi Valiokunnan lausumissa oleva lainsäädäntömuutosten vaikutusten jälkikäteisarviointi on välttämätöntä, jotta virheet ja puutteet huomataan mahdollisimman […]

Lue lisää

Näkymättömät vammat ja häiriökysyntä

Viime viikolla järjestettiin Sosten ja eduskunnan neljän eri työryhmän järjestämä tilaisuus, jonka otsikkona on: Näkymättömät vammat ja häiriökysyntä: toteutuuko yhdenvertaisuus ja osallisuus tuen saamisessa? Nämä neljä työryhmää ovat Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä, Vammaisasiain yhteistyöryhmä, Lapsen puolesta ryhmä ja Kuntoutusverkosto. Olen kahden ensiksi mainitun työryhmän puheenjohtaja ja tässä roolissa toimin webinaarin toisena puheenjohtajana yhdessä Noora […]

Lue lisää

Järjestöjen elintärkeä sataprosenttinen palkkatuki jatkuu

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai viime viikolla valmiiksi mietintönsä hallituksen palkkatukiuudistusesityksestä (HE 175/2022 vp). Mietinnössään valiokunta päätti säilyttää sataprosenttisen palkkatuen nykyisen muotoisena. Hallituksen esitystä oli kritisoitu sen asettamista rajoituksista sataprosenttiselle palkkatuelle. Rajoituksia perusteltiin erityisesti Euroopan unionin sääntelyllä. Valiokunnan päätös oli erittäin tervetullut ja sen toteutumisen takana oli myös järjestöjen tärkeä vaikuttamistyö. Valiokunta perustelee päätöstään saamillaan […]

Lue lisää

Muistiparlamentti kokoontui toisen kerran eduskunnassa

Viime viikolla kokoontui Eduskunnan muistiverkoston ja Muistiliiton muistiaktiivien toimesta muistiparlamentti. Eduskunnan muistiverkostoon kuuluu edustajia eri eduskuntaryhmistä ja tavoitteemme on lisätä tietoa muistista ja muistisairauksista, parantaa muistisairauden asemaa yhteiskunnassamme sekä vaikuttaa muistisairauksia koskevaan lainsäädäntöön. Muistiparlamentti on Muistiaktiivien ja kansanedustajien keskustelu- ja vaikuttamisfoorumi. Ensimmäinen Muistiparlamentti järjestettiin noin neljä vuotta sitten ennen edellisiä eduskuntavaaleja. Silloin oli puhetta, että […]

Lue lisää

Terveessä työyhteisössä perustehtävä toteutuu ja työntekijöiden on hyvä olla

Viime aikoina olen kuullut paljon sosiaali- ja terveysalalla uupumispuhetta. Se on erittäin ymmärrettävää, kun tietää miten tiukoilla sote-henkilöstö on viime vuodet ollut ja on edelleen. Uupuminen näkyy myös Kevan tutkimuksissa. Niiden mukaan hyvinvointialueille siirtyneistä terveysalan työntekijöistä joka kolmas (33 %) kokee työhyvinvoinnin työyhteisössä kehittyneen viimeisen vuoden aikana huonompaan. Kyselyyn vastanneista 90% koki työnsä tärkeäksi ja merkityksellisesti […]

Lue lisää

Hoitotyön arvostuksen näyttävä puheiden lisäksi teoissa

Eduskunnassa käsitellään tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä (StVM 39/2022) hallituksen esityksestä (HE 298/2022) tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksen voimaantulon porrastamisesta. Mielestäni lakiesitys on kannatettava, sillä hoitajavaje on niin valtaisa, ettemme pysty toteuttamaan henkilöstömitoitustavoitetta niin nopealla aikataululla kuin oli tarkoitus. Henkilöstömitoitus on tärkeä, sillä se tuo inhimillisyyttä sekä hoitoon että hoitajien työolosuhteisiin. Se ei kuitenkaan […]

Lue lisää

Soveltuvatko vartijat sosiaali- ja terveysalan tehtäviin?

Viime viikkoina on puhuttu paljon turva-alan toimintakulttuurista ja siinä yhteydessä myös koulutuksesta. Keskustelussa on tullut esille koulutuksen puutteet – muun muassa lyhyt koulutusaika ja se, ettei alalle ole soveltuvuuskokeita. Haluan tähän keskusteluun yhdistää viime vuosina käydyn keskustelun siitä, voisiko esimerkiksi kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinhälytysten yhteydessä käyttää vartijoita. Osassa kunnista vartijat olivat alkaneet hoitaa vanhusten turvapuhelinkäyntejä koulutetun […]

Lue lisää

Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta

Tällä viikolla eduskunnassa keskustellaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta. Ilmastonmuutos on tosiasia ja sen hidastaminen on koko maailman tulevaisuuden kannalta tärkeää. Toisaalta teimmepä mitä tahansa, ilmaston lämpenemistä emme voi enää estää ja meidän on kyettävä ennakoimaan ja varautumaan siitä aiheutuviin uhkiin ja riskeihin. Toisaalta on nähtävä myös ne positiiviset mahdollisuudet, joita ilmastonmuutos mahdollisesti tuo mukanaan. Suomella on kansainvälisessä […]

Lue lisää

Uutta ajattelua ja uusia toimenpiteitä tarvitaan inhimillisen vanhustenhoidon turvaamiseksi

Joulukuun alussa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toi tiedotteessaan esille huolen vanhusten epäinhimillisestä kohtelusta ja siihen liittyen voimakkaiden rajoitustoimenpiteiden käytöstä. On huolestuttavaa, että vaikka asiasta on puhuttu vuosikausia niin edelleen samat ongelmat ovat osa vanhusten hoitoa ja hoivaa. Valvira arvioi ikääntyneiden asumisyksiköissä olevan melko vakiintuneet toimintatavat fyysisten rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Apulaisoikeusasiamiehen määräämillä tarkastuksilla tehdyt havainnot osoittavat kuitenkin, että […]

Lue lisää

Hoitotyöntekijäpula uhkaa sote-uudistuksen onnistumista

Kuntien eläkevakuutus (Keva) arvioi vuosi sitten, että tarvitaan 8000 sairaanhoitajaa paikkaamaan sairaanhoitajapulaa. Keva arvioi myös, että seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy 13 000 sairaanhoitajaa ja 18 000 lähihoitajaa. Lisäksi hoitotyöntekijät jäävät entistä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveysongelmat ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpinä eläkkeelle jäämisen syynä. Kevan tilastojen mukaan sekä sairaanhoitajien että lähihoitajien keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisikä on noin 53 […]

Lue lisää

Kehittämistyö edistää työhyvinvointia

Työn paljouden ja resurssipulan keskellä kuulen joskus sanottavan, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, ettei tällaisena aikana voi tehdä kehittämistyötä. Monilla hyvinvointialueilla ensi vuoden talousarvioita laaditaan erittäin tiukoissa talousraameissa ja helppona ratkaisuna voidaan nähdä säästäminen kehittämis- ja tutkimustoiminnasta. Samalla huokaillaan sitä, ettei saada riittävästi henkilökuntaa. Entäpä jos näiden asioiden välillä on keskinäisriippuvuus? Maailma muuttuu ympärillä, joten mikään […]

Lue lisää

Kaikille sopivaa työtä

Osatyökykyisten auttamisesta työelämään puhutaan paljon. Osatyökykyisyys määritellään usein tarkoittamaan toimintakyvyn vajausta, joka haittaa työn tekemistä. Lainsäädännön (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista) mukaan osatyökykyinen on henkilö, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Itse en haluaisi käyttää tätä sanaa, sillä minun korvissani se on vähättelevä termi. Jokainen meistä on osatyökykyinen joskus – kukaan ei pysty aina täysipainoisesti […]

Lue lisää

Nyt tarvitaan kriisin sietokykyä ja uudistavaa resilienssiä

Resilienssi on turhankin hieno sana, mutta se pitää sisällään tärkeän ajatuksen. Meidän ei pidä pelkästään sopeutua kriiseihin, vaan myöskin uudistua niiden aikana. Resilienssi voi olla siis joko säilyttävää tai uudistavaa. Säilyttävä resilienssi on kykyä ylläpitää jatkaa olemassa olevia toimintoja ja palauttaa toiminnot mahdollisimman ennalleen mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi kriisin mentyä ohi. Uudistava resilienssi merkitsee kykyä sopeutua […]

Lue lisää

Hyvinvointivaltion vastuita siirtynyt kirkolle ja järjestöille

Energiakriisi ja korkea inflaatio entisestään vahvistavat ja tuovat esiin yhteiskuntamme eriarvoisuuksia. Hallituksen hyvistä toimista huolimatta on järjestöjen ja seurakuntien organisoiman ruoka-avun tarve jo alkanut kasvaa. Ruoka-avun tarve tosin on jo kasvanut pidempään ja 90-luvun laman aikana Suomeen ilmestyneet ruokajonot ovat jääneet pysyväksi ilmiöksi. On tietysti hienoa, että kansalaisyhteiskunnasta ja seurakunnista löytyy tällaista hyväntekeväisyyttä, mutta samalla […]

Lue lisää

Hoitajapulaa pitää ratkoa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti

Hoitajapula ei ole tullut yllätyksenä. Tämä ei myöskään ole ensimmäinen kerta, kun Suomessa on hoitajapula. Aiemmilla kerroilla asiat on hoidettu pienillä korjauksilla, mutta perustavanlaatuinen muutostyö on jäänyt tekemättä. Hoitotyön kehittäminen omana alanaan on jäänyt muiden asioiden jalkoihin, eikä sen merkitystä täysin ymmärretä vieläkään. Tämä tulee näkyviin esimerkiksi ihmettelynä, miksi hyvinvointialueella tulisi olla johtoryhmässä hoitotyön johtaja. […]

Lue lisää

Päihdepalveluiden vaikuttavuuden arviointia on kehitettävä

Eduskunnan käsittelyssä on parasta aikaa hallituksen esitys mielenterveys- ja päihdepalveluista annetun lainsäädännön uudistamisesta (HE 197/2022), jonka tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti parantaa palveluiden saatavuutta, laatua ja tarpeen mukaisuutta sekä vahvistaa asiakkaan oikeuksia saada yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja kaikissa ikäryhmissä. Lakiuudistus on erittäin tärkeä, sillä päihdehoidon puutteet ovat olleet tiedossa jo pitkään. Kunnissa asiaa ei ole priorisoitu tarpeeksi […]

Lue lisää

Puutteita vanhusten oloissa ja kohtelussa

Oikeusasiamiehen kertomus oli eduskunnan käsittelyssä joitain viikkoja sitten. Siinä tuotiin esille useita perus- ja ihmisoikeusongelmia, joista tässä blogissa haluan nostaa esille puutteet vanhusten oloissa ja kohtelussa. Valitettavasti korona aiheutti jopa syveneviä perus- ja ihmisoikeusloukkauksia. Koronaa käytettiin perusteluina esimerkiksi moniin rajoitustoimenpiteisiin, vaikka niille ei juridista perustetta olisi ollut. Rajoituksia tehtiin tai palveluja vähennettiin tai lakkautettiin jopa […]

Lue lisää