Erityislapsiperheiden tilanteesta puhutaan liian vähän

Erityislapsi-käsitteellä ei ole tarkkaa määritelmää, mutta usein sillä viitataan lapseen, jolla on erityisen tuen tarvetta. Kirjoitin ennen joulua Savon Sanomien blogissa erityislapsiperheiden palveluiden puutteista ja siitä, että monet erityislapsiperheet kokevat riittävän ja oikea-aikaisen avun ja tuen saamisen hyvin vaikeaksi. Kaikista palveluista ja tukimuodoista joutuu erikseen taistelemaan, eikä voimat siihen aina riitä. Vanhemmat kertovat myös, että oikeuksien vaatiminen johtaa […]

Lue lisää

Ja niin sote saapui taas eduskuntaan…

Viime viikolla käytiin eduskunnassa sote-uudistuksen lähetekeskustelu. Itse korostin puheenvuorossani hoitotyön ja hoitotyöntekijöiden tilannetta. Vaikka kysymyksessä on hallinnollisen uudistus, on tätä asiaa käsiteltävä myös tässä yhteydessä, sillä hallinnollisten rakenteiden on luotava puitteet palvelujen kehittämiselle ja henkilöstön osaamiselle. Hoitotyö on monella tavalla kriisiytynyt eikä se johdu pelkästään koronasta. Hoitotyön kehittäminen vaatii myös valtakunnallista ohjausta eikä sitä voi […]

Lue lisää

Muistityötä kehitetään näyttöön perustuvan toiminnan avulla

Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä oma järjestö. Muistiliittoon kuuluu 42 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea. Muistiliiton keskeinen tehtävä on toimia muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestönä. Tämän rinnalle on viime vuosina noussut voimallisesti myös aivoterveyden edistämistyö, sillä aivoterveellisillä elämäntavoilla on mahdollista ennaltaehkäistä muistisairauksia ja myös hidastaa sairauden etenemistä. Aivoterveyden edistäminen on […]

Lue lisää

Erityislapsiperheet ovat tiukoilla

Erityislapsiperheiden tilanteesta puhutaan liian vähän.  Erityislapsi-käsitteellä ei ole tarkkaa määritelmää, mutta usein sillä viitataan lapseen, jolla on erityisen tuen tarvetta. Kysyin kahdelta tuntemaltani erityislapsen äidiltä, mikä on haastavinta heidän tilanteessaan.   Toinen heistä kertoi: ”Haastavinta on yksinäisyys ja se, että olet itse lapsen diabeteshoidon paras asiantuntija tilanteissa, joissa kaipaat asiantuntijan neuvoa. Myös väsymys on sanoin kuvaamatonta […]

Lue lisää

Huomataan nuoret hoivaajat

Nuoriksi omaishoivaajiksi kutsutaan alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka kantavat vastuuta läheisestä aikuisesta. Hoitoa saava henkilö on usein vanhempi tai muu sukulainen, joka on vammautunut, sairastaa kroonista sairautta tai jolla on mielenterveyden ongelmia. Suomessa onkin jo alkanut vakiintua käsite ”nuori hoivaaja” omaishoitajan sijaan, koska se huomioi myös lapsen antaman emotionaalisen tuen. Näiden nuorten kohdalla ei myöskään pitäisi edes käyttää käsitettä omaishoitaja, sillä […]

Lue lisää

Halutaanko ikäihmisten palveluita todella kehittää?

Pari viikkoa sitten Yle julkaisi jutun, jossa tuli selkeästi esille, etteivät vanhustenhoidon laatusuositukset ”elä” käytännössä. Suositukset kuvaavat sitä, miten asioiden pitäisi olla. Käytännössä kuitenkin toimitaan toisin, eivätkä suositukset toteudu arjessa. Ristiriita arjen ja laatusuosituksen välillä muodostuu siitä, että hyville suosituksille ei löydy maksajia eikä välttämättä työntekijöitäkään. Toisaalta käytännön ongelmia ei myöskään aina tunnusteta tai tunnisteta. […]

Lue lisää

Vammaisyrittäjyyden tukeminen vaatii lisätoimia

Ammattitutkinnon suorittivat myös Harri Pynnönen Varkaudesta (vas) ja Tuomo Burman Kuopiosta (oik), molemmat toimivat yrittäjinä. Lisäksi Kuopiosta tutkinnon suoritti myös Virpi Sourunjärvi, joka ei valitettavasti päässyt päätöstilaisuuteen.   Olin eilen maanantaina eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtajana onnittelemassa Suomen ensimmäisestä vammaisten yrittäjien ammattitutkinto-opinnoista valmistuneita opiskelijoita. Koulutus suunniteltiin yhteistyössä Näkövammaisten liiton ja Invalidiliiton asiantuntijoiden kanssa saavutettavaksi ja esteettömäksi. […]

Lue lisää

Tulevaisuus ei vyöry päällemme – teemme sen yhdessä

Viime viikolla keskusteltiin eduskunnassa kestävän kehityksen toimintaohjelmasta. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävästä kehityksestä on puhuttu pitkään, mutta nykyinen hallitus vie asiaa määrätietoisesti eteenpäin. […]

Lue lisää

Miten sosiaali- ja terveystoimesta saadaan vetovoimainen ala?

Sosiaali- ja terveystoimen ongelmista on puhuttu jo pitkään ja nyt viime aikoina erityisesti hoitotyöntekijöiden työuupumisesta ja heidän siirtymisestään pois alalta. Näihin ongelmiin ratkaisujen löytämiseksi olisi syytä suunnata katseet pidemmälle tulevaisuuteen ja pohtia, miten saadaan sosiaali- ja terveystoimi jälleen kiinnostamaan tulevaisuuden työntekijöitä. Järjestin keväällä ennen koronaa neljä tulevaisuustyöpajaa, joissa pohdittiin muun muassa sitä, millainen työ houkuttelee […]

Lue lisää

Vihreää siirtymää tarvitaan myös kilpailukykymme varmistamiseen

Viime viikolla eduskunnassa käsiteltiin ilmastovuosikertomusta. Sillä seurataan maamme päästökehitystä sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toteutumista. Lisäksi kertomuksessa seurataan myös sektorikohtaista päästökehitystä ja se sisältää kartoituksen käyttöön otetuista politiikkatoimista. Ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien kiireellisyys alkaa nyt korostua, koska ilmaston kiihtyvästä lämpenemisestä ja sään sekä vesiolojen ääri-ilmiöistä koituvat taloudelliset menetykset ovat lisääntyneet myös meillä huomattavasti. Vuosikertomuksen mukaan on todennäköistä, […]

Lue lisää

Hoitotyön arvostus – näkyykö se talousarviossa?

Hoitotyöntekijöitä, kuten sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, kätilöitä ja lähihoitajia, on kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista noin 60 prosenttia ja siksi heidän tavallaan toimia on ratkaiseva merkitys potilaiden kokonaishoidon onnistumisen kannalta. Vuonna 2019 avosairaanhoidon käynneistä 55% oli hoitotyöntekijälle, lääkärille 44% ja muille ammattilaisille vajaa 2%. Samana vuonna kotisairaanhoidon käynneistä yli 89% oli hoitotyöntekijöiden tekemiä. Edellä olevan perusteella on […]

Lue lisää

Ensimmäinen Euroopan omaishoitajien päivä

Ensimmäistä Euroopan omaishoitajien päivää vietetään 6. lokakuuta. Teemapäivän järjestää Euroopan omaishoidon toimijoiden verkosto Eurocarers, jonka jäsen myös Suomen Omaishoitajaliitto on. Perinteistä omaishoitajien viikkoa vietetään tänäkin vuonna marraskuun lopulla. Ensimmäisenä Euroopan omaishoitajien päivänä tuodaan esiin omaishoidon merkitystä ja omaishoitajien tarvitsemaa tukea. Päivän teemana on ”Olemme omaishoitajia. Meillä on merkitystä. Tarvitsemme tukea.” On tärkeää, että yhteiskunnassa myönnetään, […]

Lue lisää

Myönteisyys ja ilo voimaksi

Tällä viikolla vietetään kahta hyvin erilaista teemapäivää, joissa molemmissa on tänä vuonna otettu ilo ja myönteisyys erityisteemoiksi. YK:n vanhusten päivää vietetään vuosittain lokakuun ensimmäisenä päivänä. Meillä Suomessa Vanhustenpäivää on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Sitä seuraava viikko on Vanhustenviikko eli tänä vuonna 4-11.10. Tämän vuoden teema on: Onni on vanheta – Lyckan […]

Lue lisää

Asiakasmaksulain uudistus auttaa monia muistisairaita ja muistiperheitä

Vietämme tällä viikolla Muistiviikkoa ja monelle muistisairaalle ja muistiperheelle tiistaina eduskunnassa lähetekeskustelussa oleva asiakasmaksulain uudistus on hyvä uutinen. Usein paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien muistisairaiden ja muistiperheiden taloudelliseen tilanteeseen on tulossa helpotusta. Viimeisen vuosikymmenen aikana terveydenhuollon maksuja on korotettu useita kertoja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nämä korotukset ovat lisänneet monien paljon terveyspalveluja tarvitsevien kansalaisten köyhyyttä. Tutkimuksen […]

Lue lisää

Jokainen päivä on lähimmäisen päivä

Viime sunnuntaina vietettiin monessa seurakunnassa lähimmäisen päivää. Lähimmäinen on – tai on ainakin ollut – etupäässä hengellisen erikoiskielen sana. Sitä tapaa paljon Raamatussa ja virsikirjassa. Suomen kielen perussanakirjassa lähimmäiset ymmärretään läheisiksi muiksi ihmisistä. Määritelmän mukaan lähimmäinen voi siis oikeastaan olla kuka tahansa. Lähimmäisenrakkaus ymmärretään kristillisessä teologiassa toisen ihmisen huomioimiseksi ja kunnioittamiseksi. Tällaista suhtautumista toisiin ihmisiin […]

Lue lisää

Työhyvinvoinnin puutteet vakava uhka sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuudelle

Työhyvinvoinnin puutteet aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain useiden miljardien taloudelliset menetykset sairauspoissaoloina ja ennen aikaisina työkyvyttömyyseläkkeinä. Toisaalta työhyvinvoinnin puutteet vaikeuttavat kielteisesti työprosessien sujumiseen, asiakastyytyväisyyteen ja työnantajamaineeseen. Työhyvinvointi on ehdoton edellytys perustehtävän hyvin hoitamiselle. Sosiaali- ja terveystoimessa on syytä muistaa, ettei uupunut auttaja auta ketään. Valitettavan usein työelämässä – myös sosiaali- ja terveystoimessa – tehokkuutta haetaan väärin menetelmin. […]

Lue lisää

Hyviä ja huonoja tulevaisuustekoja

  Koulutukseen panostaminen on paras investointi tulevaisuuteen Oppivelvollisuusiän pidentäminen on erinomainen investointi tulevaan. Laadukas koulutus on yksi hyvinvointivaltiomme kulmakivistä. Kaikille tulotasosta tai asuinpaikasta riippumatta on taattu mahdollisuus kouluttautua aina peruskoulusta korkeakouluun asti ja tavoitella omia unelmiaan. Tämä oli myös se kantava ajatus, kun maahamme luotiin silloinen vallankumouksellinen peruskoulu-uudistus, jossa koko ikäluokalle ympäri maan tarjottiin yhtäläinen […]

Lue lisää

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on erityisen tärkeää etätöissä

Työterveyslaitoksen toteuttama Miten Suomi voi? – seurantatutkimus selvitti koronakevään tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvoinnissa. Tutkimuksen perusteella kevään kokemukset etätyöstä ovat vaihtelevia, vaikka yleisessä hyvinvoinnissa tai mielenterveydestä ei muutoksia etätyön aikana keväällä huomattu. Suurin osa koki etätyön lisääntymisen positiivisena ja joillekin etätyö ja läheisyys perheissä näyttävät tuoneen positiivista virettä työhön. Osa vastanneista koki kuitenkin etätyön lisänneen […]

Lue lisää

Kulttuurin ja taiteen voimaannuttava vaikutus kuuluu kaikille – myös muistisairaille

Kulttuurin ja taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on jo melko paljon tutkimusnäyttöä ja käytännön kokemuksia. Taiteen ja kulttuurin avulla voidaan esimerkiksi edistää aivoterveyttä. Muistisairauden etenemistä voidaan myös hidastuttaa taiteen ja kulttuurin keinoin. Kulttuuriosallistumisen on lisäksi havaittu vähentävän riskiä masennuksen kehittymiseen. Kulttuurin ja taiteen tuominen hoitolaitoksiin ja osaksi vanhustyötä erilaisten hankkeiden avulla ei ole myöskään uusi asia. […]

Lue lisää

Syksyyn varautumista

Emme voi tietää, tuleeko koronan toinen aalto syksyllä, mutta siihen on varauduttava kunnolla. Näin voidaan välttää keväällä poikkeuslain aikana tehdyt virheet. Poikkeuslain erilaiset tulkinnat kunnissa johtivat esimerkiksi siihen, etteivät lasten oikeudet täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti toteutuneet. Esimerkiksi etäopetuksessa erityisen oppimisen tuen ja yksilöllisen huomioimisen puutteet aiheuttivat monelle oppilaalle vaikeuksia saavuttaa etäopetuksen aikana oppimistavoitteita. Toisaalta monien ikäihmisten […]

Lue lisää

Lasten oikeudet eivät toteutuneet täysimääräisesti koronaepidemian aikana

Eduskunnassa hyväksyttiin eilen perusopetuslain väliaikainen muutos, joka mahdollistaa alue- ja tilannekohtaiset ratkaisut koulunkäynnin järjestämiseen syksyllä, mikäli koronaepidemian ryppäitä ilmenee ja kouluja joudutaan tämän vuoksi sulkemaan osittain tai kokonaan. Emme voi tietää syksyn epidemiatilannetta, joten varautuminen on nyt järkevää. Näin voidaan välttää poikkeuslain aikana tehdyt virheet. Poikkeuslain erilaiset tulkinnat kunnissa johtivat siihen, etteivät lasten oikeudet täysimääräisesti […]

Lue lisää