Johtamisen taidot korostuvat taloudellisesti vaikeina aikoina

Kuntien taloudellinen ahdinko on ajanut sote-palvelut monin paikoin kriisiin tai kriisin partaalle. Kriisin hoitaminen vaatii valtiota mukaantuloa. Kunnat eivät selviä tästä tilanteesta yksin, ellei palveluja haluta heikentää. On ristiriitainen tilanne, että sosiaali- ja terveydenhuollon laatuongelmiin ollaan nyt lainsäädännössäkin puuttumassa ja samanaikaisesti kunnissa käydään YT-neuvotteluja. Nykyinen kuntien ahdinko johtuu vahvasti niin huoltosuhteen heikkenemisestä ja väestörakenteen painottumisesta […]

Lue lisää

Ehkäisevä päihdetyö keskiöön

Suomen päihdehoidon malli on nykyisin monelta osin toimimaton. Viime vuosina päihdepalvelujen kustannuksia on karsittu kautta linjan, mutta toisaalta olemassa olevat resurssitkaan eivät kohdennu järkevästi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että samaan aikaan, kun pitkäkestoisen hoitoon ja kuntoutukseen pääsevien määrä supistuu, erikoissairaanhoidon kustannukset päihderiippuvaisten osalta kasvavat. Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja hoito riippuvuuden alkuvaiheessa on järjestetty huonosti ja […]

Lue lisää

Mielenterveyskuntoutujat – yhteiskunnasta syrjään heitetyt?

Sain muutama viikko sitten lahjaksi Ville Lähteen ja Johanna Vehkoon kirjan ’Jakautuuko Suomi?’, jossa tutkijat, toimittajat ja taiteilijat kuvaavat suomalaista eriarvoisuutta omista lähtökohdistaan käsin. Itseäni puhutti erityisesti Anu Silfverbergin ja Antti Järven kirjoitus: Terveiden ja sairaiden maailmojen rajalla, jossa käsiteltiin mielenterveyskuntoutujien tilannetta. He toteavat kirjoituksessaan, että tuetuissa asumispalveluissa asuvat mielenterveyskuntoutujat ovat yhteiskunnan vähäosaisimpia liki kaikilla […]

Lue lisää

Valvontaa tarvitaan edelleen vanhustenhoidon ja -hoivan palvelujen laadun varmistamisessa

Vanhustenhoito ja -hoiva on kuluneena vuonna noussut kohujen kautta voimakkaasti esille. Valvontaviranomaisille tulleiden epäkohtailmoitusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Erityisen paljon kasvua on ollut tämän vuoden alusta alkaen. Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella vanhuspalveluista tehtyjen kanteluiden määrä on viisinkertaistunut edellisvuoteen verrattuna. Epäkohtia ilmenee henkilöstön liian vähäisessä määrässä, palvelujen tarpeen arvioinnissa, hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemisessä, lääkehoidossa, sairaanhoidossa, […]

Lue lisää

Varautuminen vanhuuteen kannattaa

Vanhusten viikkoa on vietetty 1950-luvun alkupuolelta saakka lokakuun alussa. Tämän vuoden teemana on ’Varaudu vanhuuteen’. Varautumisesta vanhuuteen voi tarkastella monestakin näkökulmasta. Varautuminen on esimerkiksi asumisen esteettömyydestä huolehtimista. Onko koti sellainen, että siellä voi tulevaisuudessa liikkua apuvälineiden kanssa ja onko ulos lähteminen ja itselle tärkeiden asioiden harrastaminen mahdollista myös myöhemmällä iällä? On syytää muistaa, ettei esteettömän […]

Lue lisää

Ilmastopolitiikassa tarvitaan vahvaa kokonaisnäkemystä

Viime viikolla julkaistiin hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein ilmatoraportti. Raportti kertoo karua kieltä siitä, jos emme saa kasvihuonepäästöjämme ja näin ilmaston lämpenemistä hallintaan. Pahimmissa ennustuksissa jäätiköiden sulamisen seurauksena merenpinnan on laskettu kohoavan jopa metrin. Tämä tarkoittaisi miljoonien ihmisten asuinseutujen jäämistä veden alle ja valtaisaa humanitaarista katastrofia sekä pakolaisaaltoa. Haavoittuvaisimmassa asemassa olisivat pienten saarivaltioiden asukkaat mutta seurauksen […]

Lue lisää

Muistiystävällisten tekojen avulla kohti muistiystävällistä Suomea

Viime viikolla vietettiin Muistiviikkoa. Viikon teemana olivat muistiystävälliset teot. Muistiliiton tavoitteena on muistiystävällinen Suomi ja sitä rakennetaan tekojen kautta. Tähän tarvitaan poliittisia päätöksiä ja toisaalta myös jokaisen arjessa tehtäviä pienempiä tekoja. Rinteen hallituksen ohjelmaan on kirjattu monia tärkeitä tavoitteita ja keinoja muistiystävällisuuden lisäämiseksi. Esimerkkejä muistiystävällisistä teoista, joita jokainen voi tehdä: Voin tarjota vapaahetken omaishoitajille tarjoutumalla […]

Lue lisää

Nuorten hoivaajien tilanteeseen puututtava

Nuorilla hoivaajilla tarkoitetaan alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat kantamaan vastuuta esimerkiksi perheenjäsenestä tai muusta läheisestä tämän sairaudesta tai mielenterveys- tai päihdeongelmista johtuen. Nuoria hoivaajia arvioidaan Suomessa olevan vähintäänkin 20 000. Näiden lasten ja nuorten elämään kuuluu jatkuva huoli ja epävarmuus läheisen ihmisen terveydestä. Nuorten hoivaajien hoivavastuilla on kielteisiä seurauksia koulunkäyntiin, jatkokouluttautumiseen […]

Lue lisää

Keliakiakorvaus takaisin

Keliakia on vakava, parantumaton autoimmuunisairaus. Arvion mukaan vuonna 2019 Suomessa olisi 38 500 keliakiaa sairastavaa henkilöä. Muita autoimmuunisairauksia ovat muun muassa nivelreuma, tyypin 1 diabetes ja B12-vitamiinin puutteesta johtuva pernisiöösi anemia. Autoimmuunisairauksien ei tällä hetkellä ole tutkimuksiin perustuvaa ennaltaehkäisyä. Useisiin autoimmuunisairauksiin on käytössä lääkehoito ja yhteiskunta tukee niiden hoitoa lääkkeiden erityiskorvauksella (65% tai 100%). Keliaakikon […]

Lue lisää

Vammaisten oikeudet eivät toteudu – kielteinen suhtautuminen vammaisiin on jopa lisääntynyt

  Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen 10.6.2016 ja se on näin ollen osa Suomen velvoittavaa lainsäädäntöä. YK-sopimuksen mukaan esteettömyyden ja saavutettavuuden avulla on mahdollistettava vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä ja täysmääräinen osallistuminen kaikilla elämänalueilla. Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja sähköiseen viestintään liittyvät asiat. Saavutettavuudella […]

Lue lisää

Kokeilukulttuuri on hyvä asia – mutta ei sovi kaikkeen kehittämiseen

Kokeilukulttuuri ei ole uusi asia. Jo lähes kymmenen vuotta sitten aiemmassa työssäni työyhteisökouluttajana ja -valmentajana olin viemässä kokeilukulttuurin ideaa työpaikoille. Mottoni työssäni oli: Parempi tehdä virheitä ja epäonnistua kuin epäonnistumisen pelossa olla tekemättä mitään. Kokeilukulttuurissa on tärkeää muistaa, että epäonnistunutkin kokeilu on arvokas, sillä epäonnistumisen syitä tutkimalla on mahdollista oppia uutta. Kokeilukulttuuri on siis hyvä […]

Lue lisää

Näyttö käyttöön – myös poliittisessa päätöksenteossa

  Mitä on näyttöön perustuva toiminta? Näytöllä tarkoitetaan luotettavaa ja ajantasaista tutkimustietoa tai sen puuttuessa asiantuntijoiden yhteisymmärrystä asiasta. Vahvin näytön muoto on järjestelmällisen katsauksen tekeminen, jossa tarkoituksena on tiivistää luotettavien alkuperäistutkimusten näyttö kliinisen ja hallinnollisen päätöksenteon tueksi. Tiivistetty tutkimustieto tarjoaa tietoa esimerkiksi eri menetelmän vaikuttavuudesta, käyttökelpoisuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja merkityksellisyydestä.   Näyttö sosiaali- ja terveystoimessa Näyttöön […]

Lue lisää

Kuka on CODA?

CODA-lapsella tarkoitetaan kuulevaa lasta tai nuorta, jonka toinen tai molemmat vanhemmista ovat kuuroja (Children Of Deaf Adults), minkä vuoksi viittomakieli on lapsen ja vanhemman tai vanhempien välisen kommunikaation pääasiallinen keino. Näin viittomakielestä myös muodostuu tosiasiassa paitsi lapsen toinen äidinkieli, mutta myös vahva osa hänen arkeaan ja identiteettiään, kun merkittävä osa perheen sisäisestä kommunikaatiosta tapahtuu viittomalla. […]

Lue lisää

Monenlaista yksinäisyyttä

  Suomessa on yli miljoona yhden ihmisen taloutta. 70 prosenttia yli 65-vuotiaista asuu yhden hengen talouksissa. Heistä noin 4 – 5 prosenttia kokee jatkuvampaa yksinäisyyttä. Kesän aikana ikäihmisten yksinäisyydestä on kirjoitettu ja puhuttu paljon. Usein puhujina ja kirjoittajina ovat asiantuntijat ja harvemmin ikäihmiset itse. Sain keväällä lahjaksi Eeva Kilven kirjan ”Sininen muistikirja”, jossa hän puhuu […]

Lue lisää

Politiikan suunnan muutos näkyy jo ensimmäisessä lisätalousarviossa

Rinteen hallituksen ensimmäisestä lisätalousarviosta on syytä nostaa kaksi asiaa esille, jotka osoittavat merkittävää suunnan muutosta verrattuna viime hallitukseen politiikkaan. Nyt kun kansainvälisen talouden kasvuvauhti on monen ennusteen mukaan hiipumassa, on entistä keskeisempää, että teemme meillä taloutta vahvistavia toimia investoimalla työllisyyteen ja osaamiseen. Nämä ovat tulevaisuusinvestointeja parhaimmillaan. Ensinnäkin ammatillisen koulutuksen rahoituksen vahvistaminen 20 miljoonalla eurolla tulee […]

Lue lisää

Johtajuus kadoksissa?

Olen viime aikoina törmännyt moniin työyhteisöjen johtamisongelmiin ja siitä johtuviin työntekijöiden pahoinvoinnin kokemuksiin. Vaikka jokaisella työyhteisön jäsenellä on oma vastuu työyhteisön toiminnasta, johtaja on henkilö, joka luo rakenteet ja rajat toiminnalle. Lähestyn asiaa johtamisen eettisyyden näkökulmasta.  Eettinen johtamistyyli ja eettinen organisaatiokulttuuri ovat yhteydessä toisiinsa. Eettinen organisaatiokulttuuri luo perustaa työhyvinvoinnille, työtyytyväisyydelle ja työhön sitoutumiselle. Tällaisessa kulttuurissa […]

Lue lisää

Tasa-arvokysymykset vahvasti mukana hallitusohjelmassa

  Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy nosti keväällä ennen vaaleja tasa-arvoasiat vahvasti pöydälle. Suomi on monella mittarilla naisten ja miesten välisen tasa-arvon kehityksen kärkimaita, mutta meilläkin edelleen tietyt yhteiskunnalliset rakenteet ja ajattelutavat asettavat naiset monessa suhteessa miehiä eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi palkkauskysymykset, perhevapaat ja lastenhoito ovat asioita, joissa nämä erot nousevat edelleen vahvasti esiin. Suomessa merkittävä […]

Lue lisää

Muistisairaiden aseman parantamiseksi tarvitaan asennemuutosta – mutta myös poliittisia päätöksiä

  Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan. Suomessa sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilö muistisairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kolme läheistä ihmistä, niin muistisairaudet koskettavat läheisesti jo lähes miljoonaa suomalaista. Muistiliiton vuoden teeman on: Muistiasiat ovat kaikkien asioita ja tällä haluamme muistuttaa asennemuutoksen tärkeydestä muistisairauksia ja muistisairaita kohtaan.   Seuraavassa […]

Lue lisää

Kansankunnan ikääntyminen – uhka vai mahdollisuus?

Kun ajattelemme Suomen tulevaisuutta, yksi asia on varma: Kansakuntamme ikääntyy. Taustalla on syntyvyyden laskun lisäksi elinikämme pidentyminen. Meidän onkin tärkeää pohtia, näemmekö̈ kansakunnan ikääntymisen uhkana vai mahdollisuutena. Valitettavan paljon on uhkapuhetta, jonka ikäihmiset kokevat arvostamattomuutena ja syrjintänä Tämä asia tuli esille myös Eläkeläisten etujärjestö Eetu ry:n teettämässä Huomisen kynnyksellä –kyselyssä. Tämä kolmen vuoden välein toteutetun […]

Lue lisää

Eurooppalainen demokratia

Euroopan parlamentin vaalit käydään tulevana sunnuntaina. Vaalit ja niihin liittyvä keskustelu ovat nyt hallitusneuvottelujen tiimellyksessä saaneet meillä vain vähän huomiota mediassa. Nyt jos koskaan olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää vaikuttaa myös eurooppalaisen demokratian toteutumiseen ja antaa ääni vaaleissa, sekä myös meillä vahvemmin osallistua keskusteluun maanosamme tulevaisuudesta. Usein kuulee sanottavan, että Suomen edustajilla ei ole sanavaltaa tai […]

Lue lisää

Hyvinvointitalous haastaa perinteisen talousajattelun

Puolueet kokoontuvat Säätytalolle hallitustunnustelija Antti Rinteen johdolla neuvottelemaan tulevan hallituksen linjasta. Sosialidemokraatit puhuivat koko viime vaalikauden tarpeesta investoida ihmisiin ja tulevaisuuteen.  Investoinneilla hyvinvointiin on ollut keskeinen rooli siinä, että Suomi on noussut köyhistä lähtökohdista maailman vauraimpien maiden joukkoon. Ne ovat vahvasti tukeneet taloudellista kasvua, mutta myös mahdollistaneet monelle sosiaalisen nousun kotitaustasta riippumatta. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen […]

Lue lisää