Asiakasmaksulain uudistus auttaa monia muistisairaita ja muistiperheitä

Vietämme tällä viikolla Muistiviikkoa ja monelle muistisairaalle ja muistiperheelle tiistaina eduskunnassa lähetekeskustelussa oleva asiakasmaksulain uudistus on hyvä uutinen. Usein paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien muistisairaiden ja muistiperheiden taloudelliseen tilanteeseen on tulossa helpotusta.

Viimeisen vuosikymmenen aikana terveydenhuollon maksuja on korotettu useita kertoja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nämä korotukset ovat lisänneet monien paljon terveyspalveluja tarvitsevien kansalaisten köyhyyttä.

Tutkimuksen mukaan eri terveysmenolajit kohdistuvat eri tuloryhmille. Suurituloisimmilla kotitalouksilla yksityisten terveyspalvelujen omavastuut ovat suurin meno, kun taas pienituloisimmilla ne ovat julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut. Selkeästi suurimmat köyhdyttävät vaikutukset ovatkin julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla.

Asiakasmaksuihin tehtyjen korotusten lisäksi pienituloisten ja paljon sairastavien tilannetta ovat entisestäänkin kurjistaneet tällä vuosikymmenellä tehdyt korotukset lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen omavastuuosuuksiin sekä leikkaukset perusturvaetuuksiin, joista Suomi sai jo vuonna 2017 huomautuksen OECD:ltä, että pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja.

 

Mikä muuttuu uuden lain myötä?

Esitys asiakasmaksulain uudistamisesta on siis enemmän kuin tarpeen. Siinä keskeisenä tavoitteena on asiakasmaksujen kohtuullistaminen. Jo nykyisen asiakasmaksulain 11 § mukaan asiakasmaksuja voi alentaa tai jättää kokonaan perimättä. Tätä pykälää ei kuitenkaan noudateta ja siksi ihmisiä joutuu taloudelliseen ahdinkoon ja jopa ulosottoon terveydenhuollon maksujen vuoksi.

Uudessa laissa asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan korostetaan ja samalla selkiytetään muutoksenhakua koskevaa sääntelyä ja vahvistetaan asiakkaan oikeusturvaa. Jatkossa kunnan olisi annettava asiakkaalle riittävästi ja ymmärrettävästi tietoa maksun huojentamista koskevasta sääntelystä.

Hyvä uudistus on myös se, että maksukattoon laskettaisiin aiempaa enemmän palveluja eli maksukatto laajenee muun muassa suun terveydenhuoltoon tilapäiseen kotisairaanhoitoon ja kotisairaalahoitoon sekä tiettyihin etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Jatkossa maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.

Maksukatto säilyisi 683 eurossa. Asiakkaan olisi edelleen seurattava itse maksukaton täyttymistä, mikä voi olla monella muistisairaalle haasteellinen asia. Tähän toivoisi löytyvän toisenlainen ratkaisu. Uutena asiana kuitenkin säädettäisiin, että asiakasmaksua koskevasta laskusta olisi käytävä ilmi, kerryttääkö maksu maksukattoa.

Muistisairaiden näkökulmasta tärkeä uudistus on se, että sairaanhoitajien vastaanottokäynnit muuttuvat maksuttomaksi. Tämä on hyvä edistysaskel, mutta tavoitteena tulee tulevaisuudessa olla kaikkien terveyskeskuspalvelujen maksuttomuus.

 

Asumispalveluiden maksut yhtenäistyvät

Muistisairaiden näkökulmasta erittäin kannatettava asia on myös se, että asiakasmaksulakiin lisätään säännökset pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakasmaksuista.  Maksut määräytyisivät yhdenmukaisin perustein kotiin annettavissa palveluissa ja pitkäaikaisessa tavallisessa palveluasumisessa.

Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen maksut määräytyvät jatkossa pitkälti vastaavasti kuin pitkäaikaisen laitoshoidon maksut. Tällä tavoin ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevien asiakkaiden maksut perittäisiin mahdollisimman yhdenmukaisin perustein.

Näistä hyvistä muutoksista huolimatta Suomessa tarvitaan edelleen lisää tutkimusta siitä, miten pienituloisuus ja köyhyys vaikuttavat pitkäaikaissairauksien hoitomahdollisuuksiin ja palveluiden käyttöön. Selvityksessä tulee laskea myös yksilölle aiheutuvien kustannusten ja haittojen lisäksi yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ja haitat. Mitä esimerkiksi maksavat sairauksien pahenemisesta johtuvat lisäsairaudet tai ikäihmisen toimintakyvyn menetykset.

Työtä siis riittää jatkossakin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

Jätä kommentti

*