Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian ja palvelujen tuottamiseen. Biotalouteen siirtyminen vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja ehkäisee luonnon ekosysteemin köyhtymistä, sekä samaan aikaan luo talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävällä tavalla. Kasvavat globaalit markkinat tarjoavat uusia mahdollisuuksia biotaloustuotteiden, biotalouspalveluiden ja -osaamisen viennille. Biotalous syntyy globaaleista tarpeista: ilmastonmuutos, maailman väestön kasvu ja siitä johtuva kasvava tuotteiden, ruoan, energian ja veden kysyntä aiheuttavat suuria maailmanlaajuisia haasteita, lisäävät uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ja johtavat uusiutumattomien raaka-aineiden niukentumiseen. Biotaloudesta odotetaan fossiilitalouden jälkeen talouden uutta aaltoa.

Viime viikolla oli eduskunnassa Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran järjestämä biotalousseminaari, Osallistuin seminaarin yhteydessä järjestettyyn paneeliin tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Biotaloushan on tulevaisuuden ala. Tulevaisuuspohdinnassa näkökulmat muuttuvat sen mukaan ajattelemmeko tulevaisuutta neljän, kymmenen vai kenties kolmenkymmen vuoden perspektiivillä.

Neljä vuotta tarkoittaa tätä hallituskautta. Biotalous- ja ilmastostrategiat tähtäävät 10 vuoden päähän ja tulevaisuusvaliokunnassa pyrimme visioimaan vielä kauemmaksi.

Neljän vuoden perspektiivi

Hallituksella on useita biotalouteen liittyviä kärkihankkeita. Hankkeet ovat sinällään hyviä ja kannatettavia, mutta niiden toteutukseen liittyy monia ongelmia. Monet muut hallituksen päätökset vaikeuttavat kärkihankkeiden toteutumista. Tästä muutamia esimerkkejä:
ESIMERKKI 1. Joensuussa sijaitsevan Euroopan Metsäinstituutin rahoitusta ollaan leikkaamassa. Jäsenmaksu ollut vuodesta 1993 asti miljoona euroa ja nyt hallitus on päättänyt leikata rahoituksesta 400 000 euroa. Vaarana on, että organisaatio lähtee Suomesta, ja menetämme merkittävän osaamispääoman ulkomaille. Huomion arvoista on, että instituutin vuosittaiset tulot Suomelle ovat olleet 2,8 miljoonaa euroa
ESIMERKKI 2. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin rahoitusta on leikattu ja biotalousyrittäjät ovat viestineet, etteivät saa rahoitusta uusille innovaatioille ja yritysideoilleen.

ESIMERKKI 3: Yhtenä kärkihankkeena on kehittää biotalouden uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja ja suunnata tutkimus- ja innovaatiorahoitusta biotaloussektorille. Kehittämishankkeissa on tarkoitus hyödyntää korkeakoulujen ja sektoritutkimuslaitosten – muun muassa Teknologian tutkimuslaitoksen (VTT), Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja Ympäristökeskuksen (SYKE) – osaamista. Hyvältä kuulostaa, mutta ensi vuoden budjetissa Syken toiminnasta säästetään 2 miljoonaa euroa, VTT: toimintamenoista yli 38 miljoonaa euroa ja Luken toimintamenoista yli 11 miljoonaa euroa.
ESIMERKKI 4: Hallituksen kärkihankkeissa on myös kiertotalouden edistäminen ja sitä kautta vesistöjen tilan korjaaminen. Tämä on hyvä asia, mutta huomiota olisi kiinnitettävä kierrätyslannoitteiden markkinoiden luomiseen. Niin kauan kuin meillä ei ole toimivia markkinoita kierrätysravinteille, toiminta on puuhastelua. On myös muistettava, että lannoitteet ovat suhteellisen halpoja, eli mitkä ovat esimerkiksi viljelijän taloudelliset kannusteet vähentää lannoitteiden käyttöä, kun viljelijä ei itse maksa suoraan rehevöitymisen kustannuksia.

Suomen ongelma on tällä hetkellä se, ettei meillä ole taitoa muuttaa osaamistamme uusiksi liiketoiminnoiksi ja yrityksiksi ja markkinoida niitä maailmalle. Vaikka biotalousosaamisemme on kansainvälistä huippua, niin vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen nojautuva yritystoiminta ja vienti on kehittynyt Suomessa hitaammin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa.

Entä kymmenen vuotta eteenpäin?

Suomen biotalouden tuotos on tällä hetkellä yli 60 miljardia euroa vuodessa eli noin 16 prosenttia maamme kokonaistuotannosta. Biotalous työllistää suoraan yli 300 000 henkeä ja biotalouden viennin arvo on yli 14 miljardia. Suomen biotalousstrategiassa on kuvattu visioksi seuraavaa: VUONNA 2025 BIOTALOUDEN KESTÄVÄT RATKAISUT OVAT SUOMEN HYVINVOINNIN ja KILPAILUN PERUSTA.

Biotalousstrategiassa tavoitteena on nostaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja synnyttää 100 000 uutta työpaikkaa.

Suomessa biotaloudesta yli puolet on metsiin perustuvaa biotaloutta.  Meillä on teollisuudessa kehittynyt uudenlainen klusteri, jossa integroiduista samoissa laitoksissa jalostetaan puusta sellua, pakkausmateriaaleja ja paperia, energiaa, liikennepolttoaineita ja erilaisia kemikaaleja. Biotaloudessa puun ja kuidun hyödyt uusiutuvana ja kierrätettävää materiaalina pääsevät esiin. Biotalouden uusia tuotteita syntyy esimerkiksi bioenergia- ja biokemikaalisektorille yhdistämällä puuta ja kuituja muihin materiaaleihin sekä luomalla kuidusta uusia tuotteita ja molekyylejä uuden teknologian avulla.

Biotalous mahdollistaa perinteisen elintarviketeollisuuden liiketoiminnan ja viennin kasvun. Energia- ja kemianteollisuudessa syntyy uutta liiketoimintaa hyödyntämällä ruokajärjestelmien suljettuja kiertoja, biojalosteita sekä kotieläintuotannon sivuvirtoja ja peltobiomassoja. Hajautetuista ja alueellisilla toimintamalleilla lisätään lähiruokatuotantoa, alueiden energiaomavaraisuuttamme ja elinvoimaisuutta. Suomella on korkeatasoista osaamista funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämisessä? Kestävässä biotaloudessa jätteiden ja teollisten sivuvirtojen merkitys raaka-aineina korostuu. Ne täydentävät biotalouden raaka-ainepohjaa ja korvaavat osaltaan luonnon biomassoja, vähentäen samalla ympäristömme kuormitusta.
Mitä on 25 vuoden kuluttua?

Jos tulevaisuutta ajatellaan 25 vuoden perspektiivillä, niin voidaan ennustaa, että olemme siirtyneet biokauteen (Vrt. kivi-, pronssi- ja rautakaudet), mikä tarkoittaa että kaikki se mikä on mahdollista tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä. Tulevaisuudessa kasveja voidaan käyttää sairauksien hoitoon ja maailmanpelastustehtäviin, esimerkiksi ehkäisemään aavikoitumista ja puhdistamaan biologisesti saastuneita maa-alueita.

Tulevaisuustutkija Olli Hietanen kuvaa bioyhteiskuntaa seuraavasti:

”Tulevaisuuden bioyhteiskunnassa kasvatetaan keinolihaa, kännykät ovat kompostoitavia ja monenlaisia kulutustavaroita (esim. tuoleja, matkapuhelimia ja vaatteita) printataan biomateriaaleista tai kasvatetaan siemenistä ja kantasoluista. Maa- ja metsätalous tuottaa biomassaa, jota voidaan hyödyntää muun muassa energiana, ruokana ja biomateriaalina teollisuudessa. Tai pääpaino voi olla globaaleissa ekopalveluissa – esimerkiksi portaaleissa, joiden avulla jokainen näre voidaan vuokrata 10 eurolla kuussa jollekin Keski-Eurooppalaiselle luontoaktivistille henkilökohtaiseksi hiilinieluksi.”