Biotalous – kummajainen?

Vaikka biotalouden mahdollisuuksista puhutaan paljon, biotalous on edelleen osalle meistä kummajainen, jonka sisältöä ja merkitystä on vaikea ymmärtää. Ajoittain kuulee väitettävän, että biotalous on pelkkää utopiaa, eikä sille asetetuilla tulevaisuuden visioilla ole mitään pohjaa. Kirjoitin edellisessä blogissani biotalouden mahdollisuuksista ja jatkan tässä kirjoituksessani vielä asian pohtimista.

Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian ja palvelujen tuottamiseen. Biotaloushan on jo nyt menestyvä ja monimuotoinen ala. Kysymys on ainoastaan siitä, pysyykö Suomi kovenevassa kilpailussa muiden suurien ”biotalousmaiden” vauhdissa.

Biotalous syntyy globaaleista tarpeista: ilmastonmuutos, maailman väestön kasvu ja siitä johtuva kasvava tuotteiden, ruoan, energian ja veden kysyntä aiheuttavat suuria maailmanlaajuisia haasteita, lisää uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ja johtaa uusiutumattomien raaka-aineiden niukentumiseen.

Biotaloudessa puun ja kuidun hyödyt uusiutuvana ja kierrätettävänä materiaalina pääsevät esiin. Biotalouden uusia tuotteita syntyy esimerkiksi bioenergia ja biokemikaalisektorille yhdistämällä puuta ja kuituja muihin materiaaleihin sekä luomalla kuidusta uusia tuotteita ja molekyylejä uuden teknologian avulla. Suomessa biotaloudesta yli puolet on metsiin perustuvaa biotaloutta. Biotaloudessa onkin keskitytty kenties liikaakin metsävarojen hyödyntämiseen ja liian vähän pohditaan, miten voitaisiin resursseja ja energiaa säästää ja jätepohjaisia raaka-aineita hyödyntää.

Suomen biotalouden tuotos on yli 60 miljardia euroa vuodessa eli noin 16 prosenttia maamme kokonaistuotannosta. Biotalous työllistää suoraan yli 300 000 henkeä ja biotalouden viennin arvo on yli 14 miljardia. Biotalousstrategiassa tavoitteena on nostaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja synnyttää 100 000 uutta työpaikkaa

Itä-Suomi on biotalouden johtavia alueita Suomessa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on yli 500 yritystä, joiden toiminta kytkeytyy biotalouteen. Näiden yritysten liikevaihto on yli 1,7 miljardia euroa ja ne työllistävät yli 6000 ihmistä. Uusiutuvan energian käyttö kokonaisenergiasta on Pohjois-Karjalassa yli 63 prosenttia. Etelä-Karjala on päässyt jo 72 prosenttiin. Pohjois-Savon lukema on lähes 50 prosenttia. Koko Suomen keskiarvo on hiukan alle 30 prosenttia, joten me itä-suomalaiset voimme olla ylpeitä itsestämme.

Biotalous ei ole siis utopiaa, se on totta jo tänään. Meillä Suomessa on paljon luontopääomaa ja osaamista, mutta valitettavasti biotalouteen, vihreään kasvuun, ympäristöliiketoimintaan, vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen nojautuva yritystoiminta on kehittynyt ja laajentunut Suomessa hitaammin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa. Tässä meillä on parannettavaa, jotta pärjäämme kovenevassa globaalissa kilpailussa.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kansanedustaja (sd)