Ensimmäinen Euroopan omaishoitajien päivä

Ensimmäistä Euroopan omaishoitajien päivää vietetään 6. lokakuuta. Teemapäivän järjestää Euroopan omaishoidon toimijoiden verkosto Eurocarers, jonka jäsen myös Suomen Omaishoitajaliitto on. Perinteistä omaishoitajien viikkoa vietetään tänäkin vuonna marraskuun lopulla.

Ensimmäisenä Euroopan omaishoitajien päivänä tuodaan esiin omaishoidon merkitystä ja omaishoitajien tarvitsemaa tukea. Päivän teemana on ”Olemme omaishoitajia. Meillä on merkitystä. Tarvitsemme tukea.” On tärkeää, että yhteiskunnassa myönnetään, että sosiaali- ja terveydenhuolto joutuisi kestämättömään tilanteeseen ilman omaishoitajien arvokasta työpanosta.

Oulun yliopiston ”Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja turvallisuus” – tutkimuksessa arvioitiin 65 vuotta täyttäneiden omaishoidettavien kustannuksia muissa palveluissa, jos omaishoidon tukea ei olisi myönnetty. Vuonna 2017 omaishoidossa olleiden iäkkäiden hoidettavien (32 203 vanhusta) arvioidut vaihtoehtoiset hoito- ja asumiskustannukset olisivat noin 3,1 miljardia euroa.

Omaishoito on hoidettaville inhimillistä ja yhteiskunnalle edullista, minkä vuoksi omaishoitajien tukeen, apuun ja rinnalla kulkemiseen kannatta panostaa. Tunnesiteeseen perustuva läheisen auttaminen ja hoivaaminen on yleensä palkitsevaa, mutta hoivavastuulla voi olla merkittäviä seurauksia.

”Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja turvallisuus” -tutkimus paljasti fyysisen ja psyykkisen haittakuormituksen todellisuuden. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista yleisimpiä ovat selkä- ja niskakivut. Tapaturmat ovat yleisiä ja niitä sattuu, kun väsymys saa kompastelemaan tai hoidettava aiheuttaa vammoja joko ymmärtämättömyyttään tai tunnekuohuissa.

 

Omaishoitajat tarvitsevat myös tukea

Sitova hoiva voi kuormittaa omaishoitajaa fyysisesti ja psyykkisesti, kaventaa sosiaalisia suhteita ja muuta elämää, heikentää toimeentulon edellytyksiä ja mahdollisuuksia työssäkäyntiin sekä urakehitykseen. Omaishoitajat kokevat usein myös turvattomuuden tunnetta ja elämänhallinnan puutetta. Negatiiviset ajatukset ja yksinäisyys johtavat henkisen kapasiteetin jatkuvaan ylikuormittumiseen.

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa noin 350 000 henkilöä kantaa pääasiallista auttamisvastuuta läheisestään. Noin 60 000 heistä tekee ympärivuorokautisesti sitovaa ja vaativaa omaishoitotyötä. Heistä vain 50 000:lla on sopimus omaishoidon tuesta hoidettavan kotikunnan kanssa.

Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Esimerkiksi sopimusomaishoitajista oli vuonna 2018 erityislasten omaishoitajia noin 8 400. Tuki- ja omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa.

Koronapandemian puhkeaminen lisäsi keväällä omaishoitajien uupumista. Rajoitustoimet lisäsivät eristäytymistä sekä aiheuttivat ahdistusta sekä haastavia kotitilanteita omaishoitoperheissä. Kevään koronanhoidossa tehtiin myös virheitä. Omaishoitajien vapaapäivien peruminen ja yksin jäämisen tunteet uuvuttavat monia. Myös autettavan kuntoutuksen katkolle laittaminen heikensi hoidettavan toimintakykyä, jolloin hoidosta tuli entistä raskaampaa. Onneksi Omaishoitoliitto ja omaishoitajayhdistykset eri puolilla Suomea järjestivät omaishoitajille apua ja tukea. Ilman järjestöjä, omaisten uupuminen olisi ollut vielä suurempaa.

Koronaepidemian jatkuessa meidän on opittava kevään virheistä. Omaishoitajia ei saa jättää yksin ja heidän tukensa ja apunsa on jatkuttava tauotta. Yksi keino taata omaisten vapaapäivät turvallisesti ovat osa-aikainen tai kotiin vietävä perhehoito. Jos omaishoitajat uupuvat, kustannukset yhteiskunnalle kasvavat.

 

Mitä voidaan tehdä omaisten hyvinvoinnin tukemiseksi?

Edellä mainitun ”Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja turvallisuus” – tutkimuksen mukaan omaishoitajat hyötyisivät säännöllisesti järjestettävästä ja tarjottavasta kehon hyvinvoinnin tukemisesta, kuten kotifysioterapiakäynneistä, sekä ammatillisesta työnohjauksesta. Tuki- ja liikuntaelinvaivoja ehkäisemään ja vähentämään omaishoitajalla tulisi olla mahdollisuus säännölliseen liikunnan harrastamiseen sekä vuosittaisiin terveystarkastuksiin.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

Jätä kommentti

*