Ensimmäinen Muistiparlamentti kokoontui

Ensimmäinen Muistiparlamentti järjestettiin Pikkuparlamentin auditoriossa 13.2.2019.

Torstaina 13.2.2019 kokoontui ensimmäinen Muistiparlamentti eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa. Muistiparlamentti on kansanedustajien, muistiasiantuntijoiden, tutkijoiden ja muistiaktiivien keskustelu- ja vaikuttamisareena. Paikalla oli yli 150 henkilöä. Tilaisuuden järjestäjinä olivat Muistiliitto, Muistiaktiivit, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmä VAMYT sekä Eduskunnan Muistikerho. Eduskunnan Muistikerhoon kuuluu jäseniä sekä kansanedustajista että eduskunnan henkilökunnasta. Kerhon tavoitteena on lisätä tietoa muistista ja muistisairauksista, niiden hoidosta ja kuntoutuksesta, parantaa muistisairaiden asemaa yhteiskunnassa sekä vaikuttaa muistisairauksiin koskevaan lainsäädäntöön.

Idea parlamentin järjestämisestä tuli Muistiaktiiveilta. Muistiaktiivit ovat Muistiliitossa toimiva sairastuneiden ja heidän omaistensa asiantuntijaryhmä. Ryhmän tehtävänä on kommentoida ja tuoda esiin näkemyksiä Muistiliiton toiminnasta ja kiinnittää huomiota ja ottaa kantaa muistisairaiden ja heidän läheistensä kannalta tärkeisiin ajankohtaisiin kysymyksiin. Vuonna 2018 Muistiaktiivit julkaisivat kolme kannanottoa:

  • Kulkemisen palveluiden kehno kehitys katkaistava
  • Aivot tarvitsevat ravinteita – muistisairaanakin
  • Liikunnan ilo kuuluu kaikille – myös muistisairauksiin sairastuneille.

Ensimmäisen Muistiparlamentin teemana oli Kohti muistiystävällistä Suomea. Tilaisuuden avasi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka esitteli muistiystävällistä Lapinjärven kuntaa ja ylilääkäri Matti Mäkelä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta puhui aiheesta tutkittu tieto muistiystävällistä Suomea rakentamassa.

Omassa puheenvuorossani toin esille Muistiliiton toimintaa muistiystävällisen Suomen rakentamisessa. Samalla muistuttelin, että jokainen voi tehdä muistiystävällisiä tekoja. Jokainen voi vaikuttaa ja olla muutosvoimana. Esimerkiksi se, miten puhutaan muistisairaista ja muistisairauksista, kertoo asenteista. Muistiystävällinen teko voi olla esimerkiksi muistisairaan naapurin pyytäminen mukaan, kun käy lähikioskilla tai haukkaamassa happea puistossa. Tai voi liittyä jäseneksi muistiyhdistykseen ja tulla vapaaehtoiseksi. Tekemistä riittää kaikille oman ajan ja kiinnostuksen puitteissa. Jos aikaa liikenee, voi antaa osaamistaan ja aikaansa läheiseen yhteisökotiin – käydä vaikka laulamassa tai juttelemassa. Vapaaehtoisuuden tapoja on yhtä monta kuin vapaaehtoisia. Muistiystävällinen teko on myös tutustuminen muistisairauksiin ja niistä kertominen – olla viemässä myönteistä asennetta eteenpäin. Itselleenkin voi tehdä muistiystävällisiä tekoja pitämällä huolta omasta aivoterveydestään. Muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa aivoterveellisillä elämäntavoilla.

Toki muistiystävällisen Suomen rakentamiseen tarvitaan tekoja kunnissa ja valtakunnallisesti. Lainsäädännön tulee turvata muistisairaille yhdenvertaiset oikeudet. Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole ja tästä Muistiliitto jatkuvasti muistuttelee.

Kaikkein tärkein anti Muistiparlamentissa olivat sairastuneiden puheenvuorot niin kokemuspuheenvuoroina kuin Muistilangat-lauluryhmän esityksinä. Parlamentin lopussa oli kansanedustajien kyselytunti, jossa lisäkseni Johanna Karimäki, Sari Sarkomaa ja Martti Talja vastasivat sairastuneiden kysymyksiin. Kysymykset käsittelivät muun muassa muistisairaiden tuen, hoidon ja kuntoutuksen epäkohtia, kuljetuspalvelujen toimimattomuutta, vammaisetuuksien kielteisiä päätöksiä, hoitajien koulutusta ja sähköisiä palveluita. Lisäksi keskustelua herätti se, ettei nuorille, joiden työikäisillä vanhemmilla on todettu muistisairaus, ole tukea tällaisen kriisin kohtaamisessa. Suomessa on tällä hetkellä yli 7 000 työikäistä muistisairasta ja monilla heistä on kouluikäisiä lapsia.

Tehdään yhdessä Suomesta muistiystävällinen yhteiskunta!

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja
Muistiliitto ry:n puheenjohtaja

Jätä kommentti

*