Esteettömyys on hyväksi kaikille

Viime viikolla vietettiin esteettömyyspäivää ja Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmä järjesti Eduskunnan kansalaisinfossa Esteettömyys-tori -tapahtuman, jossa Näkövammaisten keskusliiton, Kehitysvammaliiton, Kuuloliiton, Invalidiliiton ja Autismi- ja aspergerliiton edustajat kertoivat näkemyksiään esteettömyydestä.

Kaikissa puheenvuoroissa tuli esille, ettei asia ole Suomessa niin hyvin hoidettu kuin sen pitäisi olla tai mitä sen kuvitellaan olevan. Tilaisuudessa kannettiin myös huolta maan hallituksen asenteista yhdenvertaisuuden toteuttamista kohtaan. Esimerkiksi esteettömyysnormien karsiminen osana normienpurkuehdostuksia herätti syvää huolta vammaisjärjestöjen edustajissa.

Esteettömyyden tarve lisääntyy koko ajan ja toisaalta esteetön yhteiskunta on hyvä kaikille kansalaisille ja siksi sen on oltava tavoitteena myös poliittisessa päätöksenteossa. Jos esteettömyys huomioidaan esimerkiksi ympäräristön ja rakennusten suunnittelussa alusta alkaen, sen rakentaminen ei tule yhtään kalliimmaksi. Pikemminkin päinvastoin; se vähentää esimerkiksi kuljetuspalveluiden ja muun avun tarvetta. Estettömyys on kestävää kehitystä, jossa huomioidaan tulevat tarpeet ja näin voidaan myös kustannusten kasvua hillitä.

Kuuloliiton Sami Virtanen totesi osuvasti, että jos kaikkien alojen suunnittelijat muistaisivat, että toimintakyky on aina väliaikaista tai että se on lainassa, niin kenties esteettömyys tulisi paremmin huomioitua. Esteettömyys liittyy myös elämänkaariajetteluun. Oikeus esteettömyyteen tulee kuulua kaikille. Esteetön ympäristö on sellainen, jossa jokainen voi omalla luontevalla tavalla olla ja osallistua ilman erityisiä järjestelyjä.

Invalidiliitto ilmaisi syvän huolensa lausuntokierroksella olevasta hallituksen esityksestä uudeksi liikennekaareksi. Liikennekaari mullistaa voimaan tullessaan suuresti liikennepolitiikka ja markkinoita ja samalla se vaikuttaa myös vammaisten henkilöiden kuljetuspalveluiden järjestämiseen. Invalidiliitto on erityisen huolissaan eri tavoin toimintakyvyltään rajoittuneiden, vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden matkustajaturvallisuudesta ja kuluttajaoikeudellisesta asemasta, jos hallituksen esitys toteutuu sellaisenaan. Hallituksen esityksessä olevat säännökset eivät invalidiliiton mukaan ole riittäviä. Muun muassa kuljettajan ja liikenteen harjoittajan ammattipätevyysvaatimukset ja esteettömyyden palvelutasomääritelmät tulee selkeyttää.Taksilain sääntelyn purkaminen ilman korvaavia minimiehtoja toimintakyvyltään rajoittuneiden liikennepalveluihin on uhka matkustajaturvallisudelle ja liikkumisvapaudelle.

Esteettömyystorilla keskusteltiin paljon myös digitaalisten palveluiden esteettömyydestä. Asia toteutuu huonosti. Näkövammaisten keskusliitto oli teettänyt arvioinnin 14 Suomen kaupungin verkkosivustojen esteettömyydestä ja helppokäyttöisyydestä. Arvioinnin kohteina olivat Helsingin, Kajaanin, Lahden, Oulun, Porin, Tampereen, Joensuun, Jyväskylän, Kouvolan, Kuopion, Mikkelin, Rovaniemen, Seinäjoen ja Turun kaupunkien verkkosivut. Kaikkien sivustojen kohdalla havaittiin merkittäviä esteettömyyteen liittyviä ongelmia. Yksikään kaupungeista ei yltänyt erinomaiseen tai hyvään arvosanaan ja kolme sivustoa sai matalimman yleisarvosanan. Oman kotikaupunkisi tulokset voit lukea osoitteesta www.nkl.fi/esteettomyystestaus .

Kohta voimaan astuva EU:n julkisen sektorin verkkopalvelujen saavutettavauusdirektiivi tulee koskemaan muun muassa kuntien verkkosivustoja ja tehdyn arvioinnin mukaan kaikilla arvioinnissa mukana olleilla kaupungeilla on runsaasti kehitettävää direktiivin vaatimusten täyttämiseksi. Esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden huomiointi tulee ottaa osaksi kuntien verkkopalvelujen kehitysprosessia. Jos asia huomioidaan alusta alkaen, niin sivustojen käytöstä tulisi helppoa ja halpaa.

Yksi näkökulma digitaaliseen esteettömyyteen on myös se, millaista kieltä sivuistoilla käytetään. Kieli ja palveluiden saatavavuus ovat avaimia yhteiskuntaan. Kielelliset vaikeudet johtavat helposti syrjäytymiseen. Selkokieli on esteettömyyden kannalta ehdoton edellytys noin 500 000 suomalaiselle. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kehitysvammaiset, muistisairaat, afasiapotilaat sekä henkilöt joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi (esimerkiksi maahanmuuttajat). Toisaalta selkokielen avulla voidaan asiat ilmaista kaikille miellyttävällä ja helpolla tavalla.

Kaikkein tärkeintä – ja kenties vaikeinta – esteettömyyden edistämisessä on asenteiden muutos myönteiseksi esteetöntä yhteiskuntaa kohtaan.

Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja
Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän jäsen