Hallituksen mielestä Suomi on menossa oikeaan suuntaan – Köyhyys ja eriarvoisuus kuitenkin kasvavat?

Pääministeri Sipilä on todennut, että nyt maassa alkaa olla tekemisen meininki ja oikeaan suuntaan ollaan menossa. Valitettavasti monet hallituksen päätökset ovat johtaneet köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvuun. Näitä päätöksiä tehdessään hallitus on arvioinut ainoastaan lyhyen aikavälin säästöjä, mutta päätösten hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointia ja pitkän aikavälin arviointia ei ole tehty. Ongelmien hoitaminen ajoissa hyvin toimivilla palveluilla on paras keino säästää kokonaiskustannuksissa. Kaikille yhdenvertaisen palvelujärjestelmän rapauttaminen lisää syrjäytymistä ja kasvattaa kustannuksia. OECD:n laskelmien mukaan Suomen talouskasvussa menetettiin vuosina 1990 – 2010 yhdeksän prosenttia eriarvoisuuden kasvun seurauksena. Nyt hallitus on tekemässä samoja virheitä.
Hallituksen sosiaaliturvaetuuksiin tehdyt leikkauspäätökset koskettavat kaikkia kotitalouksia. Päätökset etuuksien indeksijäädytyksistä, opintotuen ja lapsilisien indeksisidonnaisuuden poistamisesta, ruokavaliokorvauksesta luopumisesta, päivähoito- ja varhaiskasvatuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen korotuksista, vanhempainrahan, asumistuen, vuorotteluvapaan ja sairauspäivärahan leikkauksista heikentävät erityisesti pieni- ja keskituloisten kotitalouksien toimeentuloa ja samalla ostovoimaa. Kun monet näistä säästöistä kohdistuvat samoihin henkilöihin, uhkaa monia suomalaisia perheitä todellinen pitkäkestoinen köyhyys. Kotimarkkinoiden hyydyttäminen ei paranna, vaan heikentää työllisyyttä entisestään. 
Tämän lisäksi subjektiivisen päivähoidon rajaus, perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettujen valtionosuuksien leikkaaminen, toisen asteen koulutuksen leikkaukset ja monet muut säästöt heijastuvat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin.  Tämä, jos mikä, on hyvin lyhytnäköistä säästämistä.
Hallituksen toimet ovat johtaneet ja johtavat myös sairastumisen kallistumiseen. Lääke- ja matkakorvauksia on leikattu, samalla kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat nousseet. Potilaan kustannukset lääkärissäkäynnistä ovat nousseet pelkästään asiakasmaksujen korotusten ja matkakorvausten omavastuiden nostojen vuoksi jopa 43 prosenttia. Rankimmin maksujen omavastuiden korotus iskee niihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Tähän ryhmään kuuluvat monet pienituloiset eläkeläiset.
Onkin odotettavissa, että toimeentulovaikeudet pieni- ja keskituloisilla lisääntyvät leikkausten ja työttömyyden kasvun myötä. Tämän seurauksena myös maksuhäiriömerkinnät ja velkaongelmat uhkaavat lisääntyä sekä toimeentulotuen käyttö ja toimeentulotukiriippuvuus kasvavat. Hallituksenkin tulisi ymmärtää, ettei pienituloisten etuuksiin kohdistuvilla leikkauksilla saada aikaan pitkäaikaisia kokonaissäästöjä koko kansantalouden tasolla. Lyhyellä tähtäimelläkin ne leikkaavat ison siivun kotimaisesta ostovoimasta.
Hallitukselta olisi toivonut sen verran viisautta, että se olisi kyennyt ennakoimaan ja arvioimaan päätöstensä seurauksia paremmin. Esimerkiksi päätösten pidemmän aikavälin hyvinvointi- ja tulonjakovaikutukset ovat jääneet hallitukselta kokonaan tekemättä. Näiden avulla olisi voitu arvioida paremmin, minkä verran säästöt kenties kasvattavatkin kustannuksia. Myös leikkausten yhteisvaikutusten kasautuminen samoille henkilöille ja väestöryhmille olisi pitänyt arvioida paremmin, jottei ihmisiä ajeta suoranaiseen köyhyyteen ja pysyvästi toimeentulotukiasiakkuuteen.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)

Jätä kommentti

*