Hallitus ei välitä pitkäaikaistyöttömistä

Hallituksen tiistaina julkaisemassa kilpailukykyä, yrittäjyyden edellytyksiä ja työllisyyttä edistävien toimenpiteiden joukossa on monta kannatettavaa hanketta, joista monet ovat myös SDP:n vaihtoehtobudjetin kanssa samansuuntaisia esityksiä.

Pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen hallituksen esitykset eivät kuitenkaan tuo apua.

Työttömiä työnhakijoita on noin 361 000 eli 5600 enemmän kuin vuosi sitten. Huolestuttavinta on pitkäaikaistyöttömien määrä, joka on kasvanut yli 122 000 eli peräti 20 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysjaksot ovat pidentyneet keskimäärin 52 viikkoon ja yli 55-vuotiailla peräti yli 90 viikkoon.

Hallituksen tavoitteet aikaansaada 110 000 uutta työpaikkaa ja nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin eivät toteudu, ellei pitkittyvän työttömyyden kasvua saada katkaistua.

Yhden prosentin lasku työttömyydessä tuo noin 600 miljoonaa euroa julkiseen talouteen ja vastaavasti yhden päivän työttömyyden keskimääräisen keston lyhennys toisi noin 30 miljoonaa euroa. Työllisyysasteen nostaminen olisi paras keino myös julkisen talouden vahvistamiseen.

Hallituksen tulisikin paneutua nykyistä syvällisemmin pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ja varmistaa syksyn budjettiriihessä sille tarvittava rahoitus. Tässä valmistelutyössä tulisi huomioida myös kolmannen sektorin järjestöt. Järjestöissä olisi mielekästä työtä tarjolla, mutta työllisyysmäärärahojen vähäisyyden takia palkkatuen myöntäminen järjestöille on vähentynyt huomattavasti.

Viime hallituskauden pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tehty kuntakokeilu tuotti varsin hyviä tuloksia ja käytännön esimerkkejä ratkaisukeinoiksi. Onkin käsittämätöntä, ettei hallitus halua ottaa näitä testattuja keinoja käyttöön, vaan ajaa ihmisiä pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, sillä esimerkiksi Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho totesi eduskunnan kyselytunnilla, ettei tempputyöllistämiseen kannata panostaa. Kuvaako tämä mielipide yleisemminkin hallituksen asennoitumista pitkäaikaistyöttömiin?

Tempputyöllistämisellä Sampo Terho tarkoittanee välityömarkkinoiden tuottamia työllisyyspalveluja (ainakin Kokoomuksen kansanedustajat ovat käyttäneet aiemmin tempputyöllistämis-käsitettä juuri näistä palveluista). Välityömarkkinat tarjoavat työelämäosallisuutta ja avoimelle sektorille tapahtuvia siirtymiä tukevia palveluita sekä palkkatuettuja työpaikkoja. Välityömarkkinoiden työllisyyspalveluita on kritisoitu tehottomuudesta avoimelle sektorille tapahtuvan siirtymisen alhaisen tason johdosta. Työ- ja elinkeinoministeriön tehokkuuden mittari – työllistyminen avoimille työmarkkinoille mahdollisimman vähillä kustannuksilla – ei ole riittävä. Palvelujen vaikuttavuutta pitää palkkatuettujen työsuhteiden osalta arvioida myös työn ja toimintakyvyn näkökulmasta.

Vaikka henkilö ei pääsisikään avoimille työmarkkinoille, niin silloin tärkeä tavoite on, että hän voisi kokea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa. Tällaisissa tapauksissa palkkatuki on osa hallitusohjelmassakin mainittua aktivoivaa ja osallistavaa sosiaaliturvaa.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kansanedustaja (sd)

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen

 

Jätä kommentti

*