Hoidon laatu ja hoitajien jaksaminen unohtuneet

ERTO, Super ja Tehy ovat nostaneet toistuvasti esille suurten sote-alan toimijoiden säästöpäätöksistä aiheutuvat hoidon laadun heikkenemisen ja työntekijöiden työehtojen heikentämisen. Kyseisten palkansaajajärjestöjen jäsenkyselyissä ja luottamushenkilöille tulleissa yhteydenotoissa tulee esille aivan samat ongelmat, joista minullekin toistuvasti kerrotaan.

Henkilöstömitoitukset ovat riittämättömiä jopa potilaan perustarpeiden hoitamiseen. Jatkuvan kiireen vuoksi lääkkeiden jakelussa esiintyy ongelmia eikä kuntouttavaan toimintaan ole aikaa liian pienen henkilöstömäärän vuoksi. Jopa laadukkaan saattohoidon toteuttaminen on mahdotonta liian vähäisen henkilökuntamäärän vuoksi.

Hoitotyöntekijät kertovat, ettei sijaisia palkata tai sijaiset tekevät lyhyempiä työvuoroja kuin vakituinen henkilökunta. Erityisen huolestuttavaa on henkilöstömitoituksen kiertäminen muun muassa merkitsemällä työvuoroluetteloihin hallinnossa työskentelevien nimiä, vaikka he eivät työskentele kyseisessä yksikössä. Lisäksi nollatuntisopimusten käyttö on yleistynyt. Työehtosopimuksia rikotaan muun muassa siten, ettei työtekijöille makseta ylitöistä heille kuuluvia korvauksia.

Olen huolissani myös pienistä hoito- ja hoiva-alan yrityksistä, jotka ovat myös joutuneet suurten sote-alan toimijoiden puristukseen. Monikansalliset ja kansalliset isot sote-alan toimijat ovat osittain vallanneet alan markkinat varsin aggressiivisesti. Suuret toimijat ovat ostaneet useita alan pieniä paikallisia yrityksiä ympäri Suomea. Monet paikalliset yrittäjät ovat joutunut myymään yrityksensä tai vaihtoehtoisesti lopettamaan liiketoimintansa hävittyään toistuvasti kilpailutuksen isojen yritysten tarjouksille. Pienen yrityksen mahdollisuudet hintakilpailuun isompien monikansallisten yritysten kanssa ovat olemattomat. Suuren yrityksen on sen sijaan mahdollista tehdä jonkin aikaa jopa tappiota saadakseen kilpailijat pois alueelta. Ihmisten kotien, perushoivan ja hoidon kilpailuttaminen on epäinhimillistä. Erityisesti epäeettiseksi sen tekee se, että usein hinta on ratkaiseva tekijä laadun ollessa toissijainen. Halvimman tarjouksen tekijä voittaa usein kilpailutuksen aivan kuten ennen huutolaisia ”kaupatessa”. Tätäkö me todella haluamme ja onko tämä tulevaisuuden tapa hoitaa esimerkiksi ikäihmisiä?

Jätin viime viikolla kirjallisen kysymyksen suurten sote-alan toimijoiden säästöpäätöksien vaikutuksista. Pyysin ministeri Annika Saarikolta vastausta siihen, onko hallitus tietoinen sote-alan toimijoiden säästöpäätösten vaikutuksista muun muassa hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen ja henkilöstön jaksamiseen ja mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy tilanteen korjaamiseksi? Keskustelu jatkukoon.

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)

Jätä kommentti

*