Hoitotyön arvostus – näkyykö se talousarviossa?

Hoitotyöntekijöitä, kuten sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, kätilöitä ja lähihoitajia, on kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista noin 60 prosenttia ja siksi heidän tavallaan toimia on ratkaiseva merkitys potilaiden kokonaishoidon onnistumisen kannalta. Vuonna 2019 avosairaanhoidon käynneistä 55% oli hoitotyöntekijälle, lääkärille 44% ja muille ammattilaisille vajaa 2%. Samana vuonna kotisairaanhoidon käynneistä yli 89% oli hoitotyöntekijöiden tekemiä.

Edellä olevan perusteella on helppo päätellä, ettei parhainkaan lääketieteellinen hoito johda potilaan kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, jos myös hoitotyöntekijöiden toiminta ja koko potilaan hoitoketju eivät perustu parhaaseen mahdolliseen näyttöön ja siten tue laadukasta hoitoa.

Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranevat, jos ja kun näyttöön perustuvalla toiminnalla karsitaan tehottomia ja vanhentuneita käytäntöjä ja korvataan ne tuloksellisilla toimintatavoilla. Arkipäiväisesti sanottuna, toimintaa tulee kaikkien sote-ammattilaisten kehittää tutkimusnäyttöön perustuen, ei vanhentuneisiin rutiineihin tai ”meillä on aina tehty näin” -ajatteluun.

Näyttöön perustuva lääketiede on ollut itsestäänselvyys ja vuosia. Lääkäriseura Duodecim on saanut jo vuosia valtion rahoitusta Käypä hoito -suositusten laadintaan. Esimerkiksi tänä vuonna tätä toimintaa rahoitettiin 925 000 eurolla. Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) rahoitus näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseen, hoitosuositusten laadintaan ja niiden levittämiseen oli vastaavasti 396 000 euroa. Molemmat tekevät kuitenkin yhtä arvokasta työtä ammattilaisten tueksi ja potilaiden parhaaksi. Vuoden 2021 talousarvioesityksessä esitetään Hotukselle 388 000 euroa, joten suunta on alaspäin, kun sen pitäisi olla päinvastoin.

Jos esitys toteutuu tällaisena, joutuu Hotus vähentämään tutkijoita ja silloin myös toimintaa joudutaan karsimaan. Käytännön työelämä kuitenkin yhä enemmässä määrin odottaa ja toivoo, että he saisivat käyttöönsä näyttöön perustuvia hoitosuosituksia myös hoitotyöhön.

Kertooko tämä rahoitusehdotus hoitotyön arvostuksesta? Tämäkin säästö hoitotyön kehittämiseen kohdistuu niihin ammattilaisiin, jotka jo muutenkin ovat nykytilanteessa todella kuormittuneita. Hoitotyöntekijöillä ei ole muun muassa ollut juurikaan mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin, jotka ylläpitäisivät osaamista, jaksamista ja halua kehittää omaa työtään ja itseään. Hotuksen tuottamat materiaalit, kuten esimerkiksi hoitosuositukset, näyttövinkit, katsaukset ja näytön käyttöönottoa tukevat tukirakenteet, ovat tässäkin mielessä olleet yksi tukirakenne hoitotyöntekijöille.

Toivottavasti tämän tärkeän toiminnan rahoitusta saadaan vielä eduskuntakäsittelyn aikaan lisättyä. Tämä vuosi on myös maailman terveysjärjestön WHO:n juhlavuosi sairaanhoitajille ja kätilöille – tai oikeastaan, kaikille hoitotyöntekijöille ja olisi hienoa, että tämä myös talousarviossa huomioitaisiin. Hoitotyöntekijät ovat joutuneet joustamaan koronatilanteessa todella paljon, ja tämä olisi konkreettinen tunnustus ja kiitos arvokkaasta työstä.

Olenkin jättämässä valtion tulevan vuoden talousarvioon määräraha-aloitteen, jossa ehdotan Hoitotyön tutkimussäätiön rahoituksen lisäystä ja toivon, että eduskunnassa löytyy tahtoa osoittaa hoitotyön ja hoitotyöntekijöiden arvostusta tällä konkreettisella tavalla.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

Kommentit

  • Eläkeukko

    Ei todellakaan arvosteta hoitajia.

    Eikä thl ammattilaisia, lääkäri Puumalainen on STM puudeli ja hän saa äänen kuuluville, tosin joutuu puhumaan STM syöttämä tekstejä.

    THL pääjohtajaa ei lasketa puhumaan, hän on huolissaan Suomen kansasta ja se ei SDP diktatuuriin sovi.

    Pohjois-Savo häviää SOTEssa.

Jätä kommentti

*