Hoitotyön asiantuntijuus kunniaan

Hoitotyön ammattilaisten tärkeys tunnistetaan erityisesti nyt, kun koronavirus jyllää maassamme. Toivottavasti arvostus jatkuu myös epidemian jälkeen. Arvostus tarkoittaa sitä, että voi kehittää omaa työtään, tulee kuulluksi oman työnsä asiantuntijana ja voi kokea tekevänsä työnsä kunnolla. Nämä perusasiat eivät tällä hetkellä toteudu kaikissa organisaatioissa.

Olen saanut viestejä hoitotyöntekijöiltä, että heidän mielipiteitään ei kuulla eikä osaamistaan arvosteta. Hoitajien ajatellaan olevan ”käsipareja”, joita voi siirtää osastolta toiselle. Mitähän mieltä kirurgi olisi, jos hänelle sanottaisiin, että tänään olet keuhko-osastolla ja huomenna menet neurologiselle osastolle. Kirurgi ei suostuisi tähän, mutta hoitajien odotetaan mukisematta toimivan näin.

Kirurginen sairaanhoito vaatii aivan erilaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia kuin neurologisen potilaan hoitaminen tai keuhkosairauksien osastolla toimiminen. Potilaan laadukas hoito ja kuntoutus sekä hänen ohjaamisensa edellyttävät ammattitaitoisen lääkärin lisäksi ammattitaitoista hoitotyötä. Kukaan ei voi olla kaikkien hoitotyön osa-alueiden asiantuntija ja jos näin kuvitellaan, vähätellään työntekijöitä ja heikennetään potilaiden saaman kokonaishoidon laatua.

Muutama viikko sitten vietettiin kansainvälistä aivoviikkoa ja olin samassa tilaisuudessa aivotutkija Minna Huotilaisen kanssa. Hän korosti, että jos työyhteisössä on jatkuvasti ns. ’taistele ja pakene’ – tunnelma, siitä seuraa työuupumus. Taistele ja pakene -ilmapiirissä keskeistä on jatkuva uhka, kiire, epätoivo, kuormitus, paineet sekä vähitellen kyynisyys ja välinpitämättömyys. Juuri tästä olotilasta hoitotyöntekijät minulle kertovat. He kertovat myös, että kun he yrittävät nostaa epäkohtia esille, heidän kritiikkinsä kielletään, valmennetaan ja jätetään käsittelemättä. Tämä on yksi syy siihen, että sairaanhoitajat siirtyvät pois hoitotyöstä.

Hoitotyön kuuluu myös kiire, stressi ja erilaiset paineet, mutta jos työntekijä voi kokea työnsä hallinnan tunnetta, yhdessä tekemisen meininkiä, arvostusta, innostusta, vapautta, edistymistä, asiantuntijuudesta kehittymistä ja kasvamista, turvallisuutta sekä palautumisen tunnetta, haasteellinen työ antaa tyydytystä. Tällaisessa työyhteisössä voi olla kiireestä ja stressistä huolimatta ns. flow-tila, jolloin työntekijä pääsee parhaimpaan mahdolliseen työsuoritukseen ja löytää uudenlaisia ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin. Tällaista työtä hoitotyöntekijät haluaisivat tehdä ja tällaisia hoitotyöntekijöitä potilaat ja asiakkaat kaipaavat ja tarvitsevat.

Koronaepidemia menee aikanaan ohi ja toivottavasti sen jälkeen päästään kehittämään myös hoitotyötä ja hoitajien työtä. Hoitotyöntekijöitä, kuten sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt ja lähihoitajat ovat kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista noin 60 prosenttia ja onkin turha kuvitella, että vain lääketiedettä ja lääkärien työtä kehittämällä saadaan vaikuttavia tuloksia ja hyvää laatua aikaan sosiaali- ja terveystoimessa

Hoitotyön kehittäminen edellyttää myös hoitotyön johtajia. Tehy, Suomen sairaanhoitajaliitto ja Hallintoylihoitajat ovat toistuvasti ilmaisseet huolensa hoitotyön johtajien määrän vähentämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Monet sairaalat ovat muuttaneet johtamisjärjestelmiään siten, että hoitotyön johtajat on korvattu yleisjohtajilla ja hoitotyön asiantuntijuus jää johtamisesta pois. Riskinä on, että johtaja ei ymmärrä hoitotyöntekijöiden, asiakkaiden ja potilaiden arkea. Viime aikoina hoitotyöntekijöiltä kuulemani viestit kertovat juuri tästä.

Hoitotyön johtajien tärkeimpiä tehtäviä on koordinoida ja vastata hoitokäytäntöjen tutkimusnäyttöön perustuvasta kehittämisestä. Hoitokäytäntöjä kehittämällä parannetaan potilasturvallisuutta sekä hoidon vaikuttavuutta ja laatua.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

 

Kommentit

  • Veikko Kastinen

    Jos kenellä tahansa onpitkäaikainen taistele tai pakene tila ja vihamielinen tunnetila niin esim. virustaudit herkemmin puhkeavat. Iloiset ja työtään arvostavat hoitajat= terveemmät potilaat. Paljon on tehtävää hoitotyön kehittäjillä.

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Kiitos Veikko Kaustinen hyvästä kommentista. Asia on juuri kuten kirjoitit.

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Anteeksi Veikko, sukunimeksi tuli edellisessä viestissä ”painovirhe paholainen”

Jätä kommentti

*