Hoitotyöntekijäpula uhkaa sote-uudistuksen onnistumista

Kuntien eläkevakuutus (Keva) arvioi vuosi sitten, että tarvitaan 8000 sairaanhoitajaa paikkaamaan sairaanhoitajapulaa. Keva arvioi myös, että seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy 13 000 sairaanhoitajaa ja 18 000 lähihoitajaa. Lisäksi hoitotyöntekijät jäävät entistä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveysongelmat ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpinä eläkkeelle jäämisen syynä. Kevan tilastojen mukaan sekä sairaanhoitajien että lähihoitajien keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisikä on noin 53 vuotta.  Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei riitä, jos työolosuhteiden takia hoitajat eivät jaksa olla eläkkeelle asti töissä.

Yli puolet hyvinvointialueilla työskentelevistä työntekijöistä on hoitotyön ammattilaisia. Hoitotyöntekijäpula uhkaa tällä hetkellä koko sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ja myös sote-uudistuksen onnistumista. Siksi on käsittämätöntä, että joillakin alueilla edelleen kysytään, tarvitaanko hyvinvointialueen ylimpään johtoon hoitotyönjohtajaa.

Johtamisen merkityksestä sosiaali- ja terveysalalla on olemassa paljon tutkittua tietoa. Hyvällä johtamisella tai sen puutteella on suora yhteys mm. henkilöstön hyvinvointiin, alalla pysymiseen, hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen sekä kustannustehokkuuteen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaminen on sote-uudistuksen ydinkysymys. Kyse on siitä, miten onnistutaan tuottamaan laadukasta ja vaikututtavaa hoitoa, kohdentamaan henkilöstön osaaminen potilaiden hoidontarpeen mukaisesti ja kehittämään toimintaa. Muutosten käytäntöön vieminen edellyttää hyvää ja ammattitaitoista johtamista.  Sosiaali- ja terveyspalveluissa ei saa syntyä tilannetta, että organisaation ylimmästä johdosta puuttuu suurimman henkilöstöryhmän johtaja.

Tutkimustiedon perusteella nuoret hoitotyöntekijät valitsevat sellaisen työpaikan, jossa hoitotyötä johdetaan asiantuntevasti ja sillä tavoin myös osoitetaan hoitotyön arvostus. Monet ovat myös valmiita vaihtamaan työnantajaa ja muuttamaan paremman johtamisen perässä. Hoitotyön johtaja luo mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää omaa asiantuntemusta sekä toisaalta hoitotyön laatua ja työntekijöiden työhyvinvointia.

Viime vuosien kokemukset toiminnasta ilman hoitotyön johtajaa ovat osoittautuneet epäonnistuneiksi. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa, Eksotessa, 12 vuoden jälkeen perustetaan uudelleen kipeästi kaivattu johtajaylihoitajan virka. Pohjois-Karjalassa, Siun sotessa, on viime vuodet toimittu niin, että hoitotyötä on johtanut henkilöstöjohtaja oman toimensa ohella. Tämäkin on osoittautunut toimimattomaksi malliksi.

Hoitotyössä ollaan tilanteessa, jossa yleisjohtaminen ei enää riitä, vaan tarvitaan vahvaa hoitotyön substanssijohtamista. Koska hoitotyötä kehitetään kansallisissa ja kansanvälisissä verkostoissa, parhaiden käytänteiden tuominen organisaatioon edellyttää yhtäältä hoitotyön verkostoihin osallistumista ja toisaalta päätäntävaltaista toimeenpanoa. Myös näyttöön perustuvan hoitotyön ja sitä kautta hoitotyön vaikuttavuuden parantaminen edellyttää substanssiosaajaa organisaation johdossa.

Hoitotyön veto- ja pitovoiman yhtenä tärkeänä osatekijänä on hoitohenkilökunnan mahdollisuus kehittyä ja kehittää osaamistaan ja asiantuntijuuttaan ja edetä uralla siten, että se näkyy myös palkkauksessa. Urapolut rakennetaan liikkumaan sekä pystysuuntaan syvälliseen asiantuntijuuteen että vaakasuuntaan laajennettuihin tehtäväkuviin. Urakehitysmallien ja sitä tukevien palkkausmallien rakentaminen on käytännössä erittäin vaativa tehtävä ja se edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista hoitotyön sisällön tuntevaa kehittämistyötä.

Hoitotyön ymmärryksen tulee näkyä johtamisessa

Hoitotyön johtajien kehittämis- ja johtamispanokset näkyvät monina terveydenhuollon uusina toimintamalleina. Heidän ansiostaan Suomessa on esimerkiksi hoitajavastaanottoja, kliinisiä asiantuntijoita, kliinisiä opettajia, hoitajien rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta, uusia työnjakomalleja, asiantuntijahoitajia jne. Hoitotyön johtajat vastaavat siitä, että hoitotyössä käytettävät menetelmät perustuvat tutkittuun tietoon.

Sote- ja palvelurakenneuudistuksessa on muistettava, että hoitotyön johtajien ja esimiesten osaamista tarvitaan kaikilla organisaatiotasoilla. Koulutettu hoitohenkilöstö työskentelee ja antaa osaamisensa yhteiseen käyttöön 24 tuntia vuorokaudessa. Heidän osaamisensa arvo on merkittävä laadukkaan potilashoidon onnistumiseksi. Tuon ryhmän äänen tulee kuulua kaikilla organisaatiotasoilla.

Sekä tutkimusnäyttö että käytännön kokemukset osittavat selvästi, että johtoryhmissä on oltava hoitotyön johtajia. Heidän asiantuntemuksellaan resursseja voidaan ohjata taloudellisesti kestävällä tavalla ja kehittää osaamista asiakkaiden ja alan kehittämistarpeiden mukaisesti. Ellei hoitotyön johtajuutta saada kuntoon, seurauksena on kiistatta alan vetovoiman heikkeneminen ja entisestään paheneva työvoimapula.