Huomio lapsiin ja nuoriin

Nuortenmedia Demi toteutti yhteistyössä Suomen Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin, Väestöliiton, Pelastakaa Lapset ry:n ja Nuorten mielenterveysseura Yeesin kanssa laajan #MPkorona – nettikyselyn, johon vastasi 2 200 nuorta ympäri maan. Samoin Pelastakaa lapset ry selvitti yli 3000 lapsen kokemuksia koronakeväästä. Molemmat kyselyt antavat samansuuntaisia tuloksia lasten ja nuorten tilanteesta ja toivottavasti pakottavat meidät aikuiset ja päättäjät tekemään pikaisia toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Pelastakaa lapset -kyselyn mukaan, joka neljäs lapsi koki henkisen hyvinvointinsa huonoksi tai melko huonoksi. Erityisen haastavaan tilanteeseen ovat joutuneet vähävaraisten perheiden lapset. Vanhempien huoli toimeentulosta heijastuu myös lapsiin.

Monet lapset kokivat, että perheiden saama tuki on ollut riittämätöntä, mikä aiheutti heissä stressiä ja huolta. Joka neljäs (25%) vastaaja koki, että hänen perheensä tai joku hänen perheenjäsenistään tarvitsisi tukea tai apua arjesta selviytymiseen poikkeustilanteen vuoksi. Vähävaraisten perheiden lapsissa avun tarpeesta kertoi miltei puolet (47%) vastaajista. Useampi kuin joka kymmenes (13%) apua tarvitseva ei ollut yrityksistä huolimatta saanut sitä.

Koronakriisi on voinut lisätä perheiden sosiaalisia ongelmia eri tavoin ja perheiden eristäytymistä koteihin. Koti ei kuitenkaan aina ole lapsille turvallinen paikka, jos perheessä on esimerkiksi päihdeongelmia. Lastensuojelulla on tärkeä rooli poikkeusolojen tuottamien ongelmien hoidossa, sillä koronakriisi kohdistuu voimakkaimmin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja perheisiin. Lastensuojelun asiakkaina olevat perheet ovat kuitenkin esimerkiksi peruneet tapaamisia koronan varjolla, mikä voi osaltaan hankaloittaa lasten Ja perheiden auttamista.

Lapsen ääni -kyselyn mukaan etäopetus ja lisääntynyt kotona oleilu vaikuttivat suurimpaan osaan lapsista ja erityisesti vähävaraisten perheiden lapsiin. 75 prosenttia kaikista vastaajista koki, että opinnoissa pärjääminen oli vaikeutunut tai heikentynyt etäopiskelun vuoksi. Heistä kahdeksan prosenttia kertoi syyksi kotona vallitsevan tilanteen, kuten päihde- tai mielenterveysongelmien tai henkisen tai fyysisen väkivallan. Vähävarasten perheiden lapsista näitä syitä oli peräti 15 prosentilla. Hieman useampi kuin joka kymmenes (12%) kyselyyn vastannut lapsi kertoi, että häneltä puuttui etäopiskeluun tarvittavia välineitä. Useampi kuin joka kymmenes vähävaraisen perheen lapsi kertoi, ettei saanut lämmintä tai ravitsevaa lounasta päivisin kouluruokailun tauottua.

Nuorten tilanteesta kertovan #MPkorona –nettikyselyn mukaan seitsemän kymmenestä 13-19-vuotiaasta nuoresta koki viruksen tuoneen elämään uusia huolia tai pahentaneen entisiä. Yli puolet kertoi ahdistuksesta, yksinäisyydestä, jaksamattomuudesta, väsymyksestä, koulunkäynnin haasteista, keskittymisvaikeuksista, mielialan vaihteluista ja uniongelmista. Kolmellatoista prosentilla on ollut itsetuhoisia ajatuksia kriisin vuoksi. Nuorilla on myös haasteita päivärytmin löytämisessä. Nuorisotyön – myös etsivän nuorisotyön – tarve kasvaa poikkeusoloissa. Nuorten kanssa työtä tekevien ammattilaisten lomautukset ovatkin erittäin haitallisia nuorten hyvinvoinnille poikkeustilanteissa.

Huomionarvoista on myös, että koronan vaikutukset nuoriin ovat polarisoituneita. Osa nuorista kokee poikkeustilanteen helpottaneen elämää: opiskelu tuntuu kevyemmältä, stressi on vähentynyt ja vapaa-aika lisääntynyt. Vastaajista lähes puolet kokee koronaviruksen tuoneen jotain hyvää elämään. Toisaalta juuri samat asiat, eli etäopiskelu, työelämään siirtyminen ja tauolla olevat harrastukset, ovat joillekin nuorille merkittäviä stressin ja huolen aiheita.

 

Miten tästä eteenpäin?

Koska koulujärjestelmä, erityisesti peruskoulu, tavoittaa eri ikäluokat kattavasti, koulujen, sosiaalipalvelujen, oppilashuollon ja muiden ammattilaisten yhteistyötä on merkittävää vahvistaa ja kehittää nopeasti uusin tavoin, jotta apua tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet saavat tarpeisiinsa vastaavaa tukea.

Nyt tarvitaan yhdessä tekemistä. Näin voidaan tehokkaasti puuttua lasten ja nuorten eriarvoistumiseen ja perheitä koskevaan polarisaatioon, jonka koronakriisi on nyt tuonut näkyväksi ja joka osittain näyttää myös pahentuneen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin lapsiin ja nuoriin, joita ei ole tavoitettu etäopiskelun aikana tai sen jälkeen tai joiden osallistuminen koulunkäyntiin tai opiskeluun on ollut vähäistä.

-Merja Mäkisalo-Ropponen, kansanedustaja (sd)