Hyvää Julkisen palvelun päivää!

Eriarvoisuus on lisääntynyt viime vuosina kaikkialla maailmassa. Rikkain prosentti omistaa pian yli puolet maapallon varallisuudesta. Hyvinvoinnin epätasaista jakautumista ylläpitävät vinoutuneet talouden rakenteet muun muassa harmaa talous ja veronkierto. Suomen valtio menettää veronkierron takia arviolta 4 – 8 miljardia euroa vuodessa. Samanaikaisesti hallitus pohtii julkisten palveluiden karsimista. 

Tiistaina 23.6. vietetään YK:n kansainvälistä Julkisen palvelun päivää. Hyvin toimivat ja laadukkaat julkiset palvelut ovat yksi tehokkaimmista keinoista vähentää eriarvoisuutta. Päivän tavoitteena on kasvattaa julkista painetta, jotta hallitukset velvoittaisivat monikansalliset suuryritykset maksamaan veronsa. Jos veronkierto saataisiin hallintaan, laadukkaiden julkisten palveluiden järjestäminen olisi helpompaa. 

Kolmetoista suomalaista kansalaisjärjestöä – Kepa, Attac, Eettisen kaupan puolesta, Finnwatch, Kirkon ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, Solidaarisuus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Lähetysseura, Suomen Unicef, Suomen World Vision ja WWF Suomi – järjestivät ennen kevään eduskuntavaaleja Maailmantalouden tekijät -kampanjan, jossa vaadittiin tulevaa hallitusta edellyttämään suomalaisilta suuryrityksiltä maakohtaisten talousraporttien vuosittaista julkaisemista. Hallituksen tulisi ajaa samaa tavoitetta myös EU-politiikassa.  

Jos veronkierto saataisiin kuriin, voitaisiin kansalaisten peruspalvelut taata paremmin ja palveluiden leikkauslistaa samalla lyhentää. Toivottavasti hallitus toimii aktiivisesti asian puolesta niin kotimaassa kuin EU:ssakin. Hallitusohjelmassa lukee verotuottojen lisäämisen kohdalla: “Tiivistetään yritysveropohjaa ja torjutaan harmaata taloutta aktiivisesti kansainvälinen toimintaympäristö ja Suomen kilpailukyky huomioiden.” Tämän kirjauksen perusteella on vaikea tietää, mitä hallitus aikoo tehdä. Odotankin, että hallitusohjelman toimeenpano-ohjelmassa on konkreettisia keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. 

Toivottavasti hallitus ei juustohöylää julkisia palveluita samalla tavalla kuin tehtiin 1990-luvun lamassa. Näiden leikkausten seurauksia maksetaan osittain edelleen ylisukupolvisena syrjäytymisenä. 

Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)

 

Jätä kommentti

*