Hyvää Muistiviikkoa!

Syyskuu on maailman Alzheimerkuukausi ja 21.9 vietetään maailman Azheimerpäivää. Suomessa Alzheimerpäivän jälkeistä viikkoa vietetään muistiviikkona. Viikon aikana Muistiliitto haluaa tuoda esille muistisairautta sairastavien oikeuksiin liittyviä asioita.

Tämän vuoden muistiviikon teemana on ”Oikeus hyvään elämään kotiympäristössä – myös muistisairailla.” Teeman avulla haluamme muistuttaa, että muistisairaus ei vie oikeutta omannäköiseen elämään. Lähtökohtana tulee olla, että jokainen muistisairautta sairastava ihminen voi asua kotonaan niin pitkään kuin se on turvallista ja sairastuneen toiveiden mukaista. Sitten kun kotihoito ei ole enää hyvä ratkaisu, muistisairaan tulisi päästä yhteisökotiin, jossa työskentelee ammattitaitoinen muistisairaiden hoitoon ja kohtaamiseen erikoistunut henkilökunta. Turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteet, tuen, kuntoutuksen ja hoidon tarve, raha-asioiden hoitamisen vaikeus tai riski eksyä eivät ole syy siirtyä laitoshoitoon eli terveyskeskusten pitkäaikaisosastolle. Sen sijaan ne ovat ehdoton vaade havahtua kasvaneeseen palvelutarpeeseen, johon yhteiskunnan on vastattava. Aluksi tarpeisiin vastaaminen onnistuu kotona ammattitaitoisen kotihoidon henkilöstön ja/tai omaisten avulla. Sairauden edetessä tulee usein vastaan tilanne, jossa kotihoito ei enää ole mahdollista ja silloin jokaisella tulee olla oikeus päästä yhteisökotiin. Yhteisökodeilla tarkoitetaan tehostettua palveluasumista, ryhmäkoteja ja perhehoitoa. Tällaisissa kodinomaisissa hoitoyhteisöissä voidaan parhaiten tukea muistisairaan toimintakykyä ja samalla mahdollistaa oman elämäntarinan näköinen yksilöllinen asuminen, hoito ja hoiva.

Seinät eivät yksin tee kotia, siihen tarvitaan muutakin. Hilkka Tervaskari kysyi tutkimuksessaan ikäihmisiltä, mikä tekee asunnosta kodin – olipa se sitten oma koti tai yhteisökoti. Ikäihmiset itse korostivat seuraavia asioita:

– tunne vapaudesta, itsemääräämisestä, autonomiasta ja omasta päätösvallasta

– pitää olla mahdollisuus elää itsenäistä elämää ja kokea elämänhallintaa ja olla omatoiminen

– sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on oltava mahdollista

– asuinympäristön tulee olla esteettinen ja luontoa lähellä

– oikeus tulla arvostetuksi ja kokea elämän arvokkuutta

– tasavertainen suhde avunantajien ja hoitajien kanssa

– saa turvallisesti olla oma itsensä

– mahdollisuus ilmaista tunteita.

Näistä asioista syntyy siis koti ja samat asiat pätevät myös muistisairautta sairastavien kohdalla. Ammattitaitoinen henkilökunta osaa toimia niin, että myös muistisairautta sairastava voi kokea näiden asioiden toteutuvan lisääntyneestä avun ja tuen tarpeesta huolimatta. Itsemääräämisoikeutta voidaan tukea sairauden loppuvaiheessakin, kun lähdetään miettimään, mistä asioista muistisairaus voi edelleen päättää itse tai otetaan selvää ihmisen elämäntarinasta ja hänelle tärkeistä asioista.

Muistiliiton toimintaan kuuluu myös aivoterveyden edistäminen, mutta siitä enemmän seuraavassa blogissa.

Jos olet kiinnostunut Muistiliiton toiminnasta niin voit tutustua siihen osoitteessa www.muistiliitto.fi. Muistiliitolla on 43 alueyhdistystä ja Savon Sanomien lukijoita lähimpänä olevan Pohjois-Savon Muisti ry:n toimintaan voit tutustua osoitteessa: toimisto@psmuisti.fi.

Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Muistiliiton puheenjohtaja

 

Jätä kommentti

*