Hyvinvointitalous haastaa perinteisen talousajattelun

Puolueet kokoontuvat Säätytalolle hallitustunnustelija Antti Rinteen johdolla neuvottelemaan tulevan hallituksen linjasta. Sosialidemokraatit puhuivat koko viime vaalikauden tarpeesta investoida ihmisiin ja tulevaisuuteen.  Investoinneilla hyvinvointiin on ollut keskeinen rooli siinä, että Suomi on noussut köyhistä lähtökohdista maailman vauraimpien maiden joukkoon. Ne ovat vahvasti tukeneet taloudellista kasvua, mutta myös mahdollistaneet monelle sosiaalisen nousun kotitaustasta riippumatta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskusjärjestö SOSTE ry on jo pitkän aikaa puhunut talous- ja yhteiskuntapolitiikassa uuden ajattelutavan, hyvinvointitalouden, tarpeesta.  Hyvinvointitalous on tulevaisuuspolitiikkaa parhaimmillaan, siinä talous ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Ne tukevat toisiaan. Panostukset inhimilliseen pääomaan ovat panostuksia kestävään talouskasvuun. Kestävän kehityksen keskiössä on oltava sekä luonto että ihminen.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on historian saatossa perustunut vahvasti hyvinvointitalouden kaltaiselle ajattelulle, kun kaikille on tarjottu varallisuudesta tai kotitaustasta riippumatta mahdollisuus kouluttautua, osallistua tasavertaisena työmarkkinoille ja tavoitella omia unelmiaan, olemme saaneet käyttöömme valtaisan potentiaalin yhteiskunnan rakentamiseksi. Tästä ovat vahvasti hyötyneet niin yksilöt kuin koko kansantalous.

Lisääntyneen kansainvälisen kilpailun ja globalisaation seurauksena perinteinen hyvinvointivaltiomalli on kuitenkin jo pitkään joutunut puolustuskannalle. Yksilökeskeisyyttä ja kilpailukykyä korostava ajattelumalli on jättänyt kovin vähän tilaa yhteiskunnalliselle keskustelulle koulutuksen vahvistamisesta, tuloerojen kaventamisesta tai työelämän kehittämisestä. Perinteiset vahvuutemme on alettu nähdä taakkana ja kasvun esteenä.

Bruttokansantuote (BKT) on nykyään kansantalouden tilinpidon tärkein mittari. Se on kaikkialla maailmassa käytössä oleva perusindikaattori, jolle myös poliittinen päätöksenteko perustuu. BKT:llä tarkoitetaan kansantalouden kokonaistuotannon arvoa eli kaikkien tuotettujen lopputuotteiden ja palveluiden vuoden aikana laskettua markkina-arvoa. Ajan mittaan bruttokansantuotetta on alettu virheellisesti pitää myös yhteiskunnan yleisen kehittyneisyyden, edistyksen ja hyvinvoinnin tärkeimpänä indikaattorina, mihin sitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu.

Bruttokansantuote on rahamääräinen mittari, joka ei ota huomioon monia ratkaisevan tärkeitä osa-alueita kuten ympäristön kehityksen kestävyyttä, sosiaalista osallisuutta, koulutustasoa tai tuloerojen kehitystä. Kestävän kehityksen näkökulmasta BKT:n antamat signaalit voivat siksi johtaa väärään suuntaan. Ekologisia muutoksia kuten ekosysteemien suojelua, kestävä kehitystä sekä kasvihuonekaasujen kumuloitumista ilmakehään ei myöskään riittämiin huomioida, koska ne eivät ole käytössä olevan talousanalyysin kannalta olennaisia tekijöitä.

Hyvinvointitaloudessa korostetaan, että taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia on myös pystyttävä ennakoimaan paremmin tekemällä vaikuttavuusarviointeja, kustannus-hyöty ja kustannus-vaikuttavuusanalyyseja, laskemalla vaihtoehtoiskustannuksia sekä ottamalla käyttöön uusia skenaariomenetelmiä ja muita mittareita. Lisäksi tulisi nykyistä enemmän pyrkiä tutkimusnäyttöön perustuvaan päätöksentekoon.

BKT ei mittaa hyvinvointia eikä kestävää kehitystä, joten politiikan arvioinnissa ja valtion tulo- ja menoarviota laadittaessa BKT-mittarin rinnalla tulee käyttää luonnonvarojen kulutusta sekä hyvinvoinnin määrää paremmin arvioivia mittareita. Näitä mittareita on jo olemassa, muun muassa aidon kehityksen indikaattori (GPI) ja kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi (ISEW), jotka on kehitetty Suomen kaltaisten kehittyneiden, jälkiteollisten maiden hyvinvoinnin ja edistymisen seuraamiseen.

Tulevalla hallituksella olisikin nyt hyvä mahdollisuus ottaa hyvinvointitalous politiikkaa ohjaavaksi teemaksi ja investoida inhimilliseen ja kaikki mukaan ottavaan kasvun.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

Jätä kommentti

*