Hyvinvointitalous perinteisen talousajattelun rinnalle

Sijoittaminen osaamiseen, hyvinvointiin ja sivistykseen ovat investointeja tulevaisuuteen. Ne vahvistavat toimeliaisuutta ja yhteiskunnan rakenteita. Samalla ne vahvistavat julkista taloutta pitkällä aikavälillä työllisyyden vahvistuessa ja yhteiskunnallisten ongelmien korjaamisen kustannusten vähentyessä. Näiden yhteiskunnallisten investointien laiminlyöminen tulee pitkällä aikavälillä kalliiksi. Hyvinvointi-investointeihin liittyy samanlainen riski kuin muihinkin investointeihin. Emme voi varmuudella tietää, mitkä tekijät tulevaisuudessa vaikuttavat hyvinvoinnin lisääntymisen kautta esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenojen vähentämiseen. Kuitenkin meillä on jo hyvää tutkimuksellista näyttöä monista ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja kuntoutuksen toimenpiteistä, joiden voidaan melko varmuudella sanoa lisäävän hyvinvointia ja samalla vähentävän yhteiskunnan tulevaisuuden menoja. 

Olemme tulevaisuusvaliokunnassa useaan otteeseen tuoneet esille, että tavanomaisen, kohtuullisen lyhyen aikavälin päähän katsovan budjettisuunnittelun korostuessa investointinäkökulma jää liian vähälle huomiolle. Tämä näkyy myös nykyisen hallituksen toiminnassa. Johdonmukainen ja riittävän kauas tulevaisuuteen katsova politiikka tarvitsee suunnittelun tueksi monipuolisempia mittareita ja vaikutusarvioita kuin mitä yleensä käytetään. Julkisen talouden suunnittelua on kehitettävä niin, että samalla, kun arvioidaan julkishallinnon panosten suhdetta bruttokansantuotteen kasvuun, on myös erotettava julkiset investoinnit ja julkishallinnon juoksevat kulut toisistaan. Julkisen talouden suunnitelmissa ja vuosittaisissa talousarvioissa julkisia investointeja ja julkishallinnon juoksevia kuluja tulee käsitellä eri tavoin. Oleellista on se, etteivät lyhyen aikavälin budjettikäytännöt saa estää tai vaikeuttaa pitkällä aikavälillä vaikuttavien investointien toteuttamista. Tämä koskee niin hyvinvointi-, sivistys- kuin infrainvestointeja ja kaikkea muita kauaskantoisia politiikkatoimia. 

Tulevaisuusvaliokunnassa käynnistyy syksyllä 2018 hanke, jossa mallinnetaan uudenlaisten hyvinvointimittareiden käyttöä bruttokansantuotteen rinnalla talousarvion laadinnassa. Toivon, että valtiovarainministeriössäkin löytyisi ymmärrystä tämänkaltaiselle uudelle ajattelulle, vaikka siellä on perinteisesti pitäydytty pitämään BKT:tä riittävänä mittarina talousarviota laadittaessa. BKT:llä ja sitä tulkitsevilla ekonomisteilla tuntuu olevan ylivalta poliittisessa päätöksenteossa, minkä vuoksi vaihtoehtoisten ja BKT:n rinnalla käytettävien mittareiden käyttöön suhtaudutaan kielteisesti. 

Olen iloinen, että SDP esittää Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemoiksi sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen ja hyvinvointitalouden. Hyvinvointitalous toisi sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiselle vahvan perustan. 

Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

 

Jätä kommentti

*