Ilmaston lämpenemisen hidastamiseen voidaan vaikuttaa julkisilla hankinnoilla

Viime viikolla keskustelimme eduskunnassa ilmastovuosikertomuksesta. Kertomuksen tavoitteena on toimia ilmasto- ja energiapoliittisen keskustelun välineenä. Jos haluamme toimia vaikuttavasti ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi on asiaa tarkasteltava sektorikohtaisten toimien lisäksi poikkileikkaavasti jokaisella hallinnon tasolla, erityisesti alueilla ja kunnissa.

Esimerkiksi julkiset hankinnat ovat ilmaston kannalta suotuisten ratkaisujen edistämiseksi tärkeitä. Valtaosan julkisista hankinnoista, noin kaksi kolmasosaa, tekevät Suomessa kunnat, joten vaikuttaminen kuntatoimijoihin on välttämätöntä. Tässä kirjoituksessa keksityn pohtimaan, miten kuntien julkiset hankinnat palvelevat ilmastotavoitteiden saavuttamista ja mitä voisimme tehdä asian parantamiseksi.

Hankintojen toimintamallien, riskinhallinnan ja osaamisen kehittäminen nivoutuvat kehittyneessä hankintastrategiassa toisiinsa. Käytännössä innovatiivisten kestävän kehityksen hankintojen toteuttamista estää julkisen sektorin toimijoiden riskejä välttelevä toimintatapa. Lakiteknisesti innovatiiviset ja ympäristön kannalta paremmat hankinnat ovat jo mahdollisia.

Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan kunnista noin puolet huomioi kestävyystavoitteet hankintastrategiassa tai muussa hankintoja koskevassa ohjeistuksessa. Kunnista kuitenkin vain noin 10 % asetti hankinnoille kestävyystavoitteita, joiden toteutumista seurataan tai mitataan.

Onneksi Suomessa on myös kuntia, jotka ovat edenneet kiitettävästi ilmastoasioissa. Esimerkiksi HINKU- eli hiilineutraalit kunnat ovat tehneet hyvää työtä. Ne ovat vahvoja esimerkkejä, jotka ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin päästövähennyksiin ja ilmastoasioiden laajaan huomioimiseen kunnan omassa toiminnassa ja julkisissa hankinnoissa. Esimerkiksi omassa kotikaupungissani Joensuussa, ympäristökriteerit oli vuonna 2019 huomioitu 96 prosentissa kilpailutuksissa.

 

Mitä voisimme tehdä kestävien, innovatiivisten hankintojen lisäämiseksi?

Syksyllä 2019 käynnistyneen Hankinta-Suomi -ohjelman ensimmäisenä tavoitteena on luoda Suomeen yhteinen kansallinen hankintastrategia, johon sitoutuvat sekä valtio että kunnat ja kuntayhtymät. Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaista osaamiskeskus KEINO:a voidaan mahdollisesti kehittää kansallista hankintastrategiaa toteuttavaksi toimijaksi.

Poikkihallinnollista yhteistyötä valtion hallinnossa sekä valtion ja kuntien välillä on aiheellista syventää kehittämällä uusia toimintamalleja. Hallitusohjelmaan on kirjattu valtioneuvoston yhteisiä tavoitteita ja konkreettisia linjauksia siitä, miten ministeriöiden välistä käytännön yhteistyötä lisätään.

Hallitus haluaa myös edistää kuntien ja alueiden omien hiilineutraaliussuunnitelmien valmistelua ja ilmastotoimien toimeenpanoa. Yhteistyön tulisi kattaa myös kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet, jotta kierrossa olevien raaka-aineiden osuutta voidaan lisätä suunnitelmallisesti. Lisäksi tulisi varmistaa tiivis vuorovaikutus ja markkinavuoropuhelu hankintaorganisaatioiden ja teknologianeutraaleja ratkaisuja kehittävien yritysten välillä. Elinkaarikustannusten huomioiminen nykyistä paremmin on kilpailutuksissa tärkeää. Olennaista olisi sisällyttää hankintalakiin hankintakriteerit hiili- ja ympäristöjalanjäljestä sekä nostaa hankintalain velvoittavuutta kestäviin hankintoihin.

 

Kestävä kehitys on yhteinen asia

Kestävästä kehityksestä ja ilmaston lämpenemisestä puhutaan tällä hetkellä liian kapea-alaisesti ja kestävän kehityksen indikaattoreita tarkastellaan erillisinä toisistaan. Enemmän pitäisi puhua ilmastokestävyydestä ja sen tukemisesta. Enemmän on keskityttävä myös ilmastopolitiikan laajaan kokonaisuuteen ja sen vaikutuksiin kansantalouteen, työllisyyteen ja hyvinvointiin.

Meidän tulisi enemmän uhkapuheen sijasta yhdessä miettiä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Tämä edellyttää muun muassa taloudellisten ja terveydellisten riskien kiihkotonta tunnistamista ja tunnustamista. Panostamalla enemmän sopeutumistoimien suunnitteluun ja toimeenpanoon ilmastonmuutoksen haitallisia seurauksia on mahdollista rajoittaa nykyistä tehokkaammin. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen rakentaisivat meille tulevaisuuden toivoa ja sitä juuri nyt tarvitaan.

Ilmaston lämpenemisen hillitseminen on todellakin yhteinen asiamme ja siksi minun on vaikea ymmärtää, miksi perussuomalaiset kerta toisensa jälkeen haluavat laittaa pään pensaaseen ja kuvitella että Suomen ei tarvitsisi osallistua yhteisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä tuli jälleen kerran esille vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä, kun jouduimme äänestämään perussuomalaisten vastalauseesta, jonka mukaan mihinkään toimenpiteisiin ei tulisi ryhtyä.

Kokonaisuudessaan ilmastovuosikertomukseen voit tutustua täällä ja puheenvuoroni keskustelussa on katsottavissa täällä.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

Jätä kommentti

*