Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta

Tällä viikolla eduskunnassa keskustellaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta. Ilmastonmuutos on tosiasia ja sen hidastaminen on koko maailman tulevaisuuden kannalta tärkeää. Toisaalta teimmepä mitä tahansa, ilmaston lämpenemistä emme voi enää estää ja meidän on kyettävä ennakoimaan ja varautumaan siitä aiheutuviin uhkiin ja riskeihin. Toisaalta on nähtävä myös ne positiiviset mahdollisuudet, joita ilmastonmuutos mahdollisesti tuo mukanaan.

Suomella on kansainvälisessä kilpailussa etua, jos osaamme realisoida ilmastonmuutokseen sopeutumisesta syntyviä potentiaalisia hyötyjä. Edelläkävijyys on Suomen etu. Esimerkiksi uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö, hoito ja suojelu mahdollistuvat yhteiskuntamme toiminnan ja työpaikat myös tulevaisuudessa. Uusilla ilmastonlämpenemistä hillitsevillä teknologioilla on maailmalla valtava kysyntä. Vihreä talous myös houkuttelee Suomeen lisää investointeja ja uusia yrityksiä.

Tärkein keino vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia on ilmastonmuutoksen hillintä, ja erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen maailmanlaajuisesti. Suomi on myös sitoutunut nielujen vahvistamiseen osana ilmastonmuutoksen hillintäpolitiikkaa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella on kansainvälisen ilmastonmuutoksen hillinnän onnistumisen kanssa kiinteä yhteys: ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteena on ilmastonmuutoksen rajoittaminen mahdollisimman vähäiseksi, ja sopeutumisella pyritään ratkaisemaan muutoksen aiheuttamia haitallisia seurauksia ja hyötymään mahdollisuuksista.

Sopeutumiseen on kohdistettava riittävä rahoitus, mutta samalla on syytä muistaa, että kysymys ei ole pelkästään kustannuksista vaan samalla teemme panostuksia kohti ilmastonkestävämpää yhteiskuntaa. Nyt tehtävien panostusten avulla voidaan vähentää jo nyt ja tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvia taloudellisia, inhimillistä ja luontoon kohdistuvia vahinkoja ja hyötyä sopeutumisen tarjoamista mahdollisuuksista.

Yhteiskunnan ilmastokestävyyden ja muutosresilienssin vahvistaminen korostuu lähitulevaisuudessa entistä enemmän. Molempia asioita vahvistetaan tutkimustietoon perustuvalla päätöksenteolla ja kaikkien tahojen mukaan ottamisella ratkaisujen etsimiseen. Tietopohjan vahvistamisen lisäksi myös sen hyödynnettävyyttä on tarpeen parantaa. Sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten ja vahinkojen arvioinnissa ei Suomessa hyödynnetä kvantitatiivisia aineistoja läheskään täysimääräisesti eikä myöskään sopeutumistoimien vaikuttavuuden arviointia tehdä riittävästi.

Kaikissa toimissa on pidettävä mielessä se, että siirtymän kestävämpään yhteiskuntaan tulee tehdä oikeudenmukaisesti. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät eivät saa kärsiä toimenpiteistä.

Kaikkia toimijatahoja tarvitaan

Sopeutumisella on tarkoitus vähentää haavoittuvuutta ja altistumista, sekä tehdä lyhyen aikavälin varautumis- ja pitkän aikavälin sopeutumistoimia. Sopeutuminen koskettaa laaja-alaisesti kaikkia ministeriöitä ja hallinnonalojen ilmastonmuutoksen moninaisten ja laaja-alaisten seurausten vuoksi.

Valtionhallinnon lisäksi alueilla, kunnilla, yrityksillä, järjestöillä ja muilla toimijoilla on merkittävä rooli sopeutumisessa, sillä suuri osa käytännön sopeutumistoimenpiteistä tehdään paikallisella ja alueellisella tasolla. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole muusta toiminnasta erillistä, vaan muuttuvan ilmaston vaikutuksiin on varauduttava politiikkajohdonmukaisesti kaikilla toimialoilla, joilla se suoraan tai välillisesti vaikuttaa toimintaympäristön tai keskeisiin toiminnan edellytyksiin.

Kunnissa tunnistetaan tällä hetkellä varsin monipuolisesti erilaiset ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, kuten myrskyt, rankkasateet ja äkilliset lumikuormat, pitkittyneet helle- ja kuivuusjaksot, pohjaveden pinnan laskeminen ja talviaikaisen liukkauden lisääntyminen.

Kuntien sopeutumistoimet ovat kuitenkin keskittyneet pääosin vain muutamille aloille, lähinnä tekniselle toimialalle. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii huomiota teknistä sektoria laajemmin kunnan tehtävissä ja palveluissa. Kaksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta merkittävää kokonaisuutta, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi, ovat siirtyneet hyvinvointialueiden tehtäviksi vuoden alusta ja hyvinvointialueiden roolia ja vastuita sopeutumistyössä on tarpeen tarkastella tarkemmin osana alueellista kehittämistyötä.

Miten ilmastonmuutos näkyy meillä ja muualla?

Vaikka Suomi on verrattain turvassa ilmastonmuutoksen vakavimmilta seurauksilta ja vaikka olemme maailmanlaajuisesti hyvin varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin lisähaasteisiin, niin kyllä meilläkin on vielä tehtävää. Suomen keskilämpötila on kohonnut 1800-luvun puoliväliin verrattuna yli kaksi astetta, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin mitä maapallon keskilämpötila on noussut. Ilmaston lämpeneminen on jo aiheuttanut meillä laaja-alaisia muutoksia Suomen luontoekosysteemille ja luonnon monimuotoisuudelle. Ilmastonmuutoksen odotetaan kiihdyttävän luontokatoa ja luontokato voimistaa ilmastonmuutosta. Esimerkiksi Lapissa ilmastonmuutos uhkaa vakavasti perinteisen poronhoitoelinkeinon harjoittamista. Poronhoito on erottamaton osa saamelaiskulttuuria ja ilmastonmuutoksella on myös suuria sosiokulttuurisia vaikutuksia.

Ilmastonmuutoksen kansainväliset heijastusvaikutukset ulottuvat Suomeenkin esimerkiksi voimistuneen väestön liikehdinnän muodossa. Ilmastonmuutos kytkeytyy useisiin muihin maahanmuuton juurisyihin, kuten väestönkasvuun, köyhyyteen, työttömyyteen, näköalattomuuteen, sotiin ja konflikteihin ja siten voimistaa muuttoliikkeiden työntötekijöitä.

Yhdistettynä ympäristön tilan heikkenemiseen ja luontokatoon, ilmastonmuutos aiheuttaa kehittyville maille erityisen suuria ongelmia ja koettelee niiden kantokykyä. Ilmastonmuutos ja luontokato rapauttavat taloudellisen toiminnan perustaa, ja niillä on merkittävä vaikutus monien maiden ruoka- ja ravitsemusturvaan sekä veden ja energian saantiin. Ne myös lisäävät pakolaisuutta, muuttoliikettä, köyhyyttä ja epätasa-arvoa sekä konflikteja ja myös riskiä eläinvälitteisille pandemioille. Suomen tulee edelleen tukea kehittyvien maiden ilmastotoimia kehitysyhteistyövaroin sekä osana ulko- ja kehityspolitiikkaa.

Sopeutumista voidaan edistää laaja-alaisesti monenlaisessa kansainvälisessä yhteistyössä. Esimerkiksi monet YK-järjestöt, kuten Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) ja Maailman terveysjärjestö (WHO), tekevät myös sopeutumiseen liittyvää työtä. Myös Nato-jäsenyys tarjoaa Suomelle mahdollisuuden aiempaa laajempaan kansainväliseen yhteistyöhön näiden aiheiden tiimoilta, sekä luo pohjaa puolustussektorin yhteisille kehittämistavoitteille. Nato on omassa työssään tunnistanut ilmastonmuutoksen omaan toimintaansa kohdistuvana uhkien moninkertaistajana. Nato edistää ilmastonmuutokseen liittyvien turvallisuusvaikutusten tunnistamista ja hallintaa sekä sotilastoiminnan sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä ilmastonmuutoksen hillintää, suorituskyvystä kuitenkaan tinkimättä.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen osana kokonaisturvallisuusajattelua

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on osa kokonaisturvallisuutta ja myös osa huoltovarmuuden varmistamista. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista sillä monimuotoiset maatalousympäristön keskittävät ja sietävät paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Kokonaisturvallisuuden malli tarjoaa valmiin, käyttökelpoisen viitekehyksen ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin varautumiseen. Se mahdollistaa myös uudenlaisten, ei-sotilaallisten uhkien käsittelyn ja pitkäjänteisen ennakoinnin.

Lisäksi kokonaisturvallisuuden mallin mukainen eri alojen ja toimijoiden keskinäinen tiedonvaihto ja yhteistoiminta tukevat kokonaisvaltaista, monialaista varautumis- ja sopeutumistoimintaa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on mielekästä sisällyttää osaksi tätä mallia, niin että asia huomioidaan politiikkajohdonmukaisesti kaikissa toiminnoissa eri toimijatahoilla osana kokonaisturvallisuusajattelua.