Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää vietettiin tänäkin vuonna Ilonan päivänä eli sunnuntaina 9.10. Tänä vuonna Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfami ja sen yhdistykset eri puolilla Suomea haluavat nostaa esille Mielenterveysomaisten oikeudet ja erityisesti heidän oikeutensa terveyteen ja omaan hyvinvointiin
Maanantaina 10.10. puolestaan vietettiin Maailman mielenterveyspäivää, jonka merkitystä korostaa MIELI Suomen Mielenterveys ry. Kansainvälisen päivän teemana on tänä vuonna kehotus nostaa kaikkien mielenterveys ja hyvinvointi prioriteeteiksi maailmanlaajuisesti.
Mielenterveyspalveluiden puute ja katastrofaalisen pitkät hoitojonot ovat asettaneet perheet mahdottomaan tilanteeseen. Arki kodeissa on kriisiytynyt ja moni psyykkisesti sairastuneen läheinen on uupunut raskaan hoivataakan alle.
Joka viidennellä suomalaisella on mielenterveyden häiriö. Suurimmalla osalla heistä on yksi tai useampi omainen, jonka elämään läheisen sairastuminen tuo merkittävää kuormitusta.
OECD arvioi, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa vuodessa eli noin 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Työmarkkinakustannukset ovat 4,7 miljardia euroa. (OECD, 2018). Mielenterveyden häiriöiden vuoksi menetetään 15 miljoonaa työpäivää. Kelan korvaamista sairauspäivistä joka kolmas on mielenterveystaustainen, työkyvyttömyyseläkkeistä jo yli puolet.
Nuorten pahoinvointi uhkaa heikentää useamman ikäluokan opiskelu- ja työkykyä: Yli puolet korkeakouluopiskelijoista kertoo kärsivänsä mielenterveyden ongelmista. Palvelut ovat ruuhkautuneet; nuorisopsykiatrian hoitojonot ovat koronavuosien aikana kahdeksankertaistuneet.
Pitkittyvä poikkeusaika on kuormittanut erityisesti nuoria, mutta kriisinkestävyys on koetuksella kaikenikäisillä. Pandemia-ajan vaikutukset näkyvät lapsissa vielä pitkään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti ikäihmisissä vaikeita sotamuistoja, mikä kuului ylläpitämämme valtakunnallisen kriisipuhelimen yhteydenotoissa. Taloushuolet painavat kasvavaa osaa vanhemmista. Poikkeusaika on vaatinut sote- ja kasvatusalan ammattilaisilta venymistä ja heikentänyt työssäjaksamista.
Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti.
Psyykkinen sairastuminen ei vaikuta ainoastaan sairastuneen terveyteen, vaan se heikentää merkittävästi myös hänen omaistensa terveyttä. Tällä hetkellä Suomessa on arviolta lähes puoli miljoonaa (470 000) mielenterveysomaista. Jo ennen koronaa lähes puolet omaisista oli riskissä sairastua itse masennukseen raskaan elämäntilanteen myötä ja tilanne on edelleen pahentunut. Koronaepidemian aika heikensi entisestään mielenterveysomaisten hyvinvointia ja jaksamista.
FinFamin omaiskyselyn (2021) mukaan jopa 71 % vastaajista koki, että heidän vastuunsa sairastuneen läheisen hoidosta on lisääntynyt. Omaisten kuormittava taakka uhkaa heidän omaa terveyttään, sillä jo ennen koronaa lähes puolet (46%) mielenterveysomaisista oli vaarassa sairastua itse masennukseen tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. 46 prosenttia mielenterveysomaisista on riskissä masentua itse
Mielenterveysomaiset jäävät vaille omaishoidon tukea
Arjessa kuormittavaa elämäntilannetta ja mielenterveysomaisten omaa terveyttä tulee tukea myös taloudellisesti. Omaishoidon tuki tuo omaisille tunnustusta, helpotusta taloudelliseen ahdinkoon sekä lakisääteisiä vapaapäiviä.
Moni omainen hoitaa läheistään, mikä sitoo omaisen ympärivuorokautiseen valvontavastuuseen. Silti vain noin 3 % omaishoidontuen saajista on mielenterveysomaisia. Valtaosa läheisiään hoitavista mielenterveysomaisista jää omaishoidon tuen ulkopuolelle, vaikka perusteet tuen saamiselle tulisi olla yhtäläiset.
Kun mielenterveysomainen jää omaishoidontuen ulkopuolella, hän jää samalla ilman taloudellista tukea, lakisääteisiä vapaapäiviä ja muita palveluja. Raskaassa elämäntilanteessa oman taloustilanteen aiheuttama huoli kuormittaa omaista entisestään ja heijastuu paitsi omaan jaksamiseen, myös sairastuneen ja koko perheen hyvinvointiin.
Mielenterveysomaisia uuvuttaa myös se, että mielenterveysasiakkaat ovat hyvin harvoin vammaispalvelujen piirissä.
Mitä pitäisi tehdä?
Tärkeintä on vahvistaa koko väestön mielenterveyttä, ennaltaehkäistä ongelmia ja tarjota helposti vastaanotettavaa apua. Kuntien hyvinvointityö ja kumppanuus järjestöjen kanssa on hyvä perusta, jota on syytä vahvistaa. Mielenterveysstrategia 2020–2030 on vietävä vaikuttavasti käytäntöön. Strategiassa korostetaan mielenterveyttä voimavarana ja mielenterveyden ongelmien ehkäisyä.
Mielenterveyden ongelmiin on saatava pikaisesti apua, niin etteivät ne pitkity ja hankaloidu. Hyvinvointialueilla on välttämätöntä varmistaa, että palvelupolut saadaan rakennettua niin, että mielenterveyden haasteisiin saa apua oikea-aikaisesti ja läheltä eli perusterveydenhuollosta.
Mielenterveysomaisten jaksamisen tukemiseksi mielenterveysasiakkaat tulee huomioida nykyistä paremmin vammaispalveluissa ja omaishoidon tukipäätöksissä.
Nyt eduskunnan käsiteltävänä olevassa vammaispalvelulainuudistuksessa psyykkisesti sairastuneiden avun tarve tuodaan yhdenvertaiseksi somaattisten sairauksien kanssa ja jatkossa ratkaisevaa on diagnoosin sijaan asiakkaan kokonaistilanne. Uudistus oikeuttaisi muun muassa vaativaan moniammatillista tukeen tilanteessa, jossa asiakkaan elämässä on tilanne, jota ei pystytä ratkaisemaan yksittäisillä sosiaali- tai terveydenhuollon toimenpiteillä taikka palveluilla ja joka edellyttää moniammatillista työskentelyä. Omaisten taakka ja huolenpitovastuu vähenee, kun pitkäaikaista psyykkistä sairautta sairastava saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa yksilölliset palvelut. Tämän toteutuminen tulee taata vammaispalvelupäätöksissä uudistuksen tullessa voimaan.