Kansankunnan ikääntyminen – uhka vai mahdollisuus?

Kun ajattelemme Suomen tulevaisuutta, yksi asia on varma: Kansakuntamme ikääntyy. Taustalla on syntyvyyden laskun lisäksi elinikämme pidentyminen. Meidän onkin tärkeää pohtia, näemmekö̈ kansakunnan ikääntymisen uhkana vai mahdollisuutena. Valitettavan paljon on uhkapuhetta, jonka ikäihmiset kokevat arvostamattomuutena ja syrjintänä

Tämä asia tuli esille myös Eläkeläisten etujärjestö Eetu ry:n teettämässä Huomisen kynnyksellä –kyselyssä. Tämä kolmen vuoden välein toteutetun kyselyn uusimmat tulokset julkaistiin 15.5. Kyselyyn vastasi lähes tuhat 55-84 vuotiasta suomalaista.

Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei Suomi ole ikäystävällinen maa, Vastanneista valtaosa (64 %) koki olevansa toisen luokan kansalaisia ja 74 prosenttia kertoi, että yhteiskunnassa on paljon ikään kohdistuvaa syrjintää.

Huolen aiheista ikäihmisiltä kysyttäessä 81 prosenttia kertoi olevansa huolissaan hoivapalveluiden laadusta. Vajaa 20 % uskoi ikääntyneiden ja heidän läheistensä äänen tulevan kuuluviin hoivapalveluista. Toinen iso huolenaihe oli eläkkeiden pienuus. Tätä huolta toivat erityisesti esille vähemmän koulutetut, maatalousyrittäjät, työntekijät ja työttömät.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että eläkeläisten tyytyväisyys elämäänsä on kohentunut edellisestä kolme vuotta sitten tehdystä kyselystä, mutta tässäkin kohdin tuli selkeästi esille, että tyytyväisyys on yhteydessä sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan. Korkeasti koulutetut, johtavassa asemassa toimineet ja ylemmät toimihenkilöt ovat keskimääräistä tyytyväisempiä asemaansa, vaikuttamismahdollisuuksiinsa ja kuulluksi tulemiseensa. Heikoimmin koulutetut, työntekijä asemassa olleet ja työttömät ovat vähemmän tyytyväisiä elämäänsä ja erityisesti työttömille onnellisuuden tunne oli alhainen.

Tulevaisuudessa ikäihmiset ovat yhteiskunnallisesti nykyistäkin merkittävämpi ryhmä̈, jonka joukkovoima on valtaisa. Koska kansakunnan menestys riippuu kaikkien kansalaisten yhdessä̈ toimimisesta yhteiseksi hyväksi, kaikenikäiset ihmiset onkin saatava kohtaamaan yhteiskunnan keskustelu- ja päätöksentekoareenoilla tasavertaisina kansalaisina. Ikäihmisillä on paljon annettavaa muun muassa elämänkokemuksen tuoman viisauden myötä ja tätä viisautta tulee hyödyntää aktiivisesti. Ikäihmiset tulee nähdä voimavarana ja vahvuutena yhteiskunnassa.

He ovat usein eläkkeelle jäätyään aktiivisia toimijoita ja mm. kulttuuripalvelujen käyttäjiä. He osallistuvat niin omista vanhemmistaan kuin lastenlapsistaan huolehtimiseen. Aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa ikäihmisten kohdalla myös muun muassa kollektiivista isovanhemmuutta (ei edellytä, että on omia lapsia tai lapsenlapsia), osallisuutta, vapaaehtois- ja vaikuttamistyöhön osallistumista sekä elinikäistä oppimista. Nämä kaikkia ovat arvokkaita asioita, joita on syytä tukea ja vahvistaa.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

 

Jätä kommentti

*