Kestävä kehitys on tärkeää tulevaisuuden yrittäjyydessä

Heinäveden valtuuston puheenjohtaja Mervi Hokan (kuvassa oikealla) kanssa vastustamme Heinäveden kaivoshanketta. Samaa mieltä ovat naapurikunnassa -Leppävirralla toimivat maatalousyrittäjät, joita tapasin elokuussa.

Elokuussa suurin osa kansanedustajista tekee jo töitä tosissaan eikä suinkaan lomaile kuten media väittää. Itselläni on elokuun aikana neljä vapaapäivää. Eduskunta aloittaa istuntokautensa vasta syyskuun alussa, mutta elokuussa itselläni on ryhmäkokouksia, yritysvierailuja, kansalaisten ja ryhmien tapaamisia sekä erilaisia seminaareja ja niissä esiintymisiä.

Kuluneen elokuun aikana itselleni erityisen antoisia ja opettavaisia ovat olleet Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Yrittäjien järjestämät tutustumiskäynnit yrityksiin. Pohjois-Karjalassa kävin rääkkyläläisissä yrityksissä ja Pohjois-Savossa vierailin Siilinjärvellä. Lisäksi Pohjois-Savon Nuoret Maatalousyrittäjät järjestivät upean päivän Leppävirralla Kolarinpellon marjatilalla.

Kolarinpelon marjatilan lisäksi kaksi muuta yritystä jäivät erityisesti mieleeni; Rääkkylässä sijaitseva Polar Shiitake Oy, jonka toimitusjohtajana on Markku Leppänen sekä Siilinjärvellä sijaitseva Maatila Pekka Vehviläinen.

Erilaisista yrittäjyyteen liittyvistä kipupisteistä huolimatta – joista eniten korostui tieinfran huono kunto – kaikilla edellä mainituilla yrittäjillä oli luja usko tulevaisuuteen. Se perustui ajatukseen, että tulevaisuutta on kyettävä visioimaan ja tekemään asioita uudella tavalla. Ei riitä, että asiat tehdään nyt hyvin tai samalla tavalla kuin ennenkin, on osattava ennakoida tulevaisuutta. Kaikissa näissä kolmessa yrityksessä korostettiin kestävää kehitystä, tutkimuksen hyödyntämistä ja yhteistyötä yliopistojen kanssa.

Maatalous tarvitsee koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa!

Kolarinpellon nuoret yrittäjät – Räsäsen pariskunta – olivat erityisen huolissaan siitä, että elintarvikeketjun kehittämis- ja tutkimustoimintaa on ajettu voimakkaasti alas viime vuosina. Tutkimusasemia on lakkautettu ja yliopistoissa ei tehdä enää riittävästi pitkäkestoisia hankkeita maatalouden kehittämiseksi. Kolarinpellon emäntä Noora Räsänen korosti Itä-Suomen yliopiston aseman vahvistamista ja maaseutualan elinikäisen oppimisen rakenteiden luomista. Myös maatalouden tukimuodoissa olisi kehitettävää. Tuen kriteereinä tulisi olla kestävän kehityksen edistäminen, esimerkiksi ympäristön ja peltojen sekä eläinten hyvinvointi.

Huoli ympäristön tilasta!

Kolarinpellon marjatilalta on lyhyt matka suunnitellulle Heinäveden grafiittikaivokselle. Kaivoshanke herätti suurta huolta paikallisissa maatalousyrittäjissä, sillä kaivoksen avaamisen myötä pienhiukkaset ja metallijäämät voisivat tuhota luonnon ja sitä kautta maaseutuelinkeinot.

Nykyinen kaivoslaki lähtee siihen, että kaivoksen valtaajalla on mahdollisuus aloittaa kaivostoiminta jopa ilman maanomistajien ja kunnan lupaa sekä ilman kokonaisvaltaista arviointia toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja muuhun elinkeinoelämään. Tällainen laki ei ole enää tätä päivää ja siihen on saatava ensi hallituskaudella nopeasti muutos!

Vastustan ehdottomasti Heinäveden kaivoshanketta!

Huoltovarmuus uhattuna?

Maatalousyrittäjät ovat huolissaan siitä, että tuottajan etuja ei tunnu tällä hetkellä valvovan kukaan. Tuottajahinnat laskevat koko ajan. Moni maatalousyrittäjä laskee tälläkin hetkellä, kannattaako yritystä enää jatkaa.

Maatalousyrittäjät arvioivat, että maatalous tarvitsisi miljardin tulon. Nyt se on 400 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että omavaraisuus pienenee koko ajan. Tällä hetkellä suomalainen maatalous ei pysty ruokkimaan omia kansalaisiaan. Kysymys on vakava myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Merja Mäkisalo-Ropponen

 

Jätä kommentti

*