Kokemuskouluttajuus ja -asiantuntijuus esittäytyi eduskunnassa

Järjestin tiistaina 5.4. yhdessä valtakunnallisen kokemustoimintaverkoston ja Opintokeskus Siviksen (entinen OK-opintokeskus) kanssa tilaisuuden, jossa esiteltiin kokemustoimijuutta. Kokemustoimijoita ovat kokemuskouluttajat ja kokemusasiantuntijat.

Kokemuskouluttajat ovat eri sairaus-, vamma- tai läheisryhmien edustajia, jotka ovat kouluttautuneet välittämään arjen kokemuksistaan tuleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jo työssä toimiville ja muille kohderyhmille. Kokemusasiantuntijat toimivat omakohtaisten sairauskokemustensa pohjalta sosiaali- ja terveyspalvelujen ja hoitokäytäntöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kokemustoimintaverkostossa on tällä hetkellä yli 500 vapaaehtoista 36 eri sairaus-, vamma- tai läheisjärjestöistä.

Pelkkä kokemus ei tee henkilöstä vielä kokemuskouluttajaa tai -asiantuntijaa. Toimiminen näissä tehtävissä edellyttää sairastumiseen, vammautumiseen tai vaikeaan elämäntilanteeseen kuuluvan kriisin läpikäymistä ja koulutusta tehtävään. Kokemuskouluttajat ja -asiantuntijat käyvät 40 tunnin peruskoulutuksen ja osallistuvat sen jälkeen alueittain tai järjestöryhmittäin toteutettuihin lisä- ja jatkokoulutuksiin.

Kokemustiedon merkitys on tärkeää juuri nyt kun terveys- ja sosiaalipalveluja kehitetään. Kansalaisinfossa järjestetyn tilaisuuden tavoitteena oli edistää vaikuttajien, kansalaisjärjestöjen toimijoiden ja vapaaehtoisten vuorovaikutusta, syventää kokemustoiminnan tunnettuutta ja löytää uusia käyttöyhteyksiä kokemustiedolle.

Sosiaali- ja terveystoimen kehittäminen on perinteisesti ollut vain ammattihenkilöiden tehtävä. Kulttuurin muuttaminen potilaan/asiakkaan osallisuutta tukevaksi on vaativa prosessi. Syitä tähän on monia. Suurin este on asenteissa. Edelleen liian usein ajatellaan, että vain ammattihenkilö on asiantuntija ja potilaat/asiakkaat ovat ”maallikoita”. Asiakas on aina oman elämäntilanteensa paras asiantuntija. Potilas/asiakas tulee nostaa ammattilaisten rinnalle tasavertaiseksi yhteistyökumppaniksi, joilla molemmilla on omat asiantuntija-alueensa.

Kokemusasiantuntijoita voi hyödyntää muun muassa arvokeskusteluissa, visio- ja strategiakeskusteluissa, uusien työntekijöiden rekrytoinnissa, tilojen ja ympäristön suunnittelussa, erilaisten hoitotarvikkeiden testikäyttäjinä, päiväjärjestyksen suunnittelussa, kehittämiskohteiden tunnistamisessa sekä ohjausmateriaalin ja -käytäntöjen kehittämisessä.

Toivottavasti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehdään jatkossa nykyistä enemmän yhdessä potilaiden/asiakkaiden kanssa.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kansanedustaja (sd)

 

Jätä kommentti

*