Köyhyys koskettaa monia kansalaisia!

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston Köyhyysvahti 2018 –raportti on ilmestynyt. Suomi sitoutui vuonna 2010 vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä osana EU:n Eurooppa 2020 -strategiaa. Nyt näyttää selvältä, ettei tämä tavoite toteudu. Hallituksen ensi vuoden talousarvio ei tätä tilannetta valitettavasti paranna.

Köyhyys on vähentynyt 2010-luvulla vain vähän. Pienituloisten toimeentuloa ovat viime vuosina vaikeuttaneet perusturvaetuuksien leikkaukset ja jäädytykset. Ajanjaksolla 2012 – 2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia, mutta vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa.

Perusturvaetuuksien ostovoima on jäänyt jälkeen yleisestä kustannusten kehityksestä. Se heikentyy myös tulevina vuosina, jos tehtyjä leikkauksia ei kompensoida ja etuuksiin vaikuttavien indeksien jäädyttämistä peruta. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n selvityksen mukaan leikkaukset ovat osuneet etenkin työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.

Sairaiden tilanteeseen ovat vaikuttaneet terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset sekä vuosina 2016 ja 2017 tehdyt lääkekorvausten leikkaukset. Lapsiperheisiin on vaikuttanut lapsilisän määrän alentuminen ja lapsilisien indeksisidonnaisuudesta luopuminen. Lasten ja nuorten tilannetta ovat vaikeuttaneet leikkaukset varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta ja nuorisotakuusta. Nuorisotakuun rahoitus on selvästi vähentynyt. Nuorisotakuu onkin voimassa vain nimellisesti, sillä siihen ei ole varattu työllisyys- ja koulutusmäärärahoja.

Opiskelijoiden tilannetta ovat vaikeuttaneet myös opintotukileikkaukset. Korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta on leikattu vuodesta 2017 alkaen kasvava summa. Vuonna 2019 leikkaus on 70 miljoonaa euroa ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa. Leikkaus voi olla jopa neljännes opiskelijan perustoimeentulosta.

Raportissa tuodaan esille myös aktiivimallin ongelmat. Huhti-kesäkuussa 2018 ansiopäivärahaa saaneista joka kolmas sai etuuden alennettuna, Kelan työttömyysetuuksien saajista 38 prosenttia. Aktiivimallin sijasta työttömiä autettaisiin parhaiten työelämään koulutuksen, henkilökohtaisen tuen ja avun avulla sekä muilla SDP:n esittämillä keinoilla.

Edellä oli vain muutamia köyhyysraportissa kuvattuja faktoja siitä, mitä on Suomessa tapahtunut tämän hallituksen aikana. SDP:n julkaisemassa vaihtoehtobudjetissa esitellään, miten sosialidemokraattien vaihtoehto voi katkaista tämän kurjistumisen kierteen. Haluamme panostaa myös tärkeisiin tulevaisuusinvestointeihin, kuten koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Sen sijaan hallitus lupaa ensi vuoden talousarviossa Suomen tärkeimpiin tulevaisuuspanostuksiin vain pieniä murusia korvaamaan aiemmin tekemiään valtavia säästöjä. Vaihtoehtomme velkaannuttaa Suomea kuitenkin vähemmän kuin hallituksen.

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)

Jätä kommentti

*