Kuka on CODA?

CODA-lapsella tarkoitetaan kuulevaa lasta tai nuorta, jonka toinen tai molemmat vanhemmista ovat kuuroja (Children Of Deaf Adults), minkä vuoksi viittomakieli on lapsen ja vanhemman tai vanhempien välisen kommunikaation pääasiallinen keino. Näin viittomakielestä myös muodostuu tosiasiassa paitsi lapsen toinen äidinkieli, mutta myös vahva osa hänen arkeaan ja identiteettiään, kun merkittävä osa perheen sisäisestä kommunikaatiosta tapahtuu viittomalla.

Vuonna 2015 Suomessa tuli voimaan viittomakielilaki. Se on vahvistanut viittomakielisten asemaa, mutta se ei kuitenkaan turvaa lapsille mahdollisuutta saada viittomakielistä opetusta, mistä taas säädetään perusopetuslaissa. Sen mukaisesti opetuskieli on useimmiten suomi tai ruotsi.

Äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten lasten on mahdollista saada opetusta myös omalla äidinkielellään valtion erillisrahoituksen turvin. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole koskenut sellaisia viittomakielisiä lapsia, joiden opetuskieli on muu kuin viittomakieli. Eli laki ei kunnolla tunnista viittomakielisten vanhempien lasta kaksikieliseksi.

Osassa Suomen kunnissa kuulevat lapset eivät ole koulussa saaneet viittomakielen opetusta pyynnöistä huolimatta vaikka viittomakieli olisi lasten vanhempien äidinkieli. Perusteena on, että perusopetuslaki ei tähän velvoita. Tilanne asettaa nyt lapset varsin eriarvoiseen asemaan eri puolilla maata ja loukkaa näin myös yhdenvertaisuutta. Perheiden ja lasten kannalta olisi erittäin keskeistä, että lapsi oppisi viittomakielen toisena äidinkielenään, jos vanhempien äidinkielenä on viittomakieli. Tämä mahdollistaisi täysipainoisen kommunikoinnin perheen kesken, ja auttaa lasta myös sosiaalistuminen kuurojen kulttuuriin. Samalla on myös syytä muistaa, että viittomakielikin kehittyy koko ajan ja siksi sen opiskelu on myös coda-lapsille tärkeää.

Tästä syystä olenkin jättänyt hallitukselle nyt kirjallisen kysymyksen, jotta asiaan voidaan puuttua ja näin mahdollisuus viittomakielen opetukseen turvata kaikille. Tein myös viime kaudella asiasta kirjallisen kysymyksen sekä lakialoitteen, jotka eivät kuitenkaan johtaneet toimenpiteisiin, vaikka opetusministeri myös myönsi asiassa olevan ongelman. Hän totesi, että asia voidaan hoitaa kunnissa kuntoon. Monet kunnat ovat niin tehneetkin, mutta eivät kaikki. Kysymys on yhdenvertaisuudesta, ei rahasta. Toivottavasti uusi opetusministeri ymmärtää asian ja lopultakin saadaan coda-lasten kielelliset oikeudet kuntoon.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    kaikenlaista harmia sitä onkaan ihmisillä.

    (politikoille on oltava tasapuolinen, kun on puolueeton, joten toisinaan jätän vaatimattoman kannustavan kommenttini naapuriplogeihin).

    1.) harmittelen, ettei Children Of Deaf Adults ole suomalaisperäinen lyhenne. Lienee asiana uusi?
    2) Harmillista myös, etteivät nämä om:n sivuilla mainitut 10 – 14 tuhatta suomalaista voi käyttää äidinkielenään suomenkielisiä viittomia, vaan että viittomakieli on ‘toinen kieli’.
    3) kuulevista lapsista kannattaa silti kouluttaa työelämään suomenkielisiä menestyjiä – jos kohta, tarvitaanhan sitä po. lain mukaan hallinnossa ja opettajina viittomakielitaitoisia henkilöitä, jotta että josko CODA persoonista sellaisia ammatiltaan valmistuisi
    – haasteellinen juttu http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150359

    – hyvä hanke: https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OM011:00/2019 viittomakielen yhteistyöryhmä (aloittanut tällä hallituskaudella!)

    JK päivänä muutamana havaitsin iloisen ryhmän kahvilassa viittomakielisiä – eivät häirinneet ketään, oli hiljaista, joten oikein säpsähdin kun lehdenluvulta heidät havaitsin … käsittääkseni he osasivat suomea lehteä lukemalla, eli että ovat kaksi- tai jopa kolmikielisiä … Pitäisi joskus opetella noita viittomia

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Kiitos kommentista.
    Suomessa puhutaan kuurojen vanhempien kuulemista lapsista, mutta yleisemmin käytetään tätä englanninkielisestä ilmaisusta tehtyä lyhennettä. Samaa mieltä siitä, että pitäisi löytää napakka suomenkielinen termi.
    CODA-lapsista tulee kouluttaa ilman muuta sekä suomen- että viittomakielisiä, mutta heillä olisi oltava oikeus myös vanhempiensa äidinkieleen. Viittomakieli on kehittyvä kieli ja kuurojen oman kulttuurin kannalta tärkeä!
    Lähes kaikki kuurot hallitsevat jo kirjoitettua suomenkieltä, mutta se on heille kuitenkin vieras kieli ja joillekin tosi vaikeaa. Tulkeista meillä on todellakin pulaa!

Jätä kommentti

*