Kulttuuripolitiikan rooli tulee tunnistaa vahvemmin yhteiskunnan rakentamisessa

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön KULTA ry:n kyselyssä kysyttiin kansanedustajilta ja kulttuurijärjestöjen johtajilta käsityksiä kulttuurialan toimintaedellytyksissä Suomessa.

Kyselyn perusteella kulttuurialan merkitys periaatteessa ymmärretään ja kulttuurisia oikeuksia pidetään tärkeinä. Kulttuuriset oikeudet tarkoittavat sitä, että jokaisella on oltava mahdollisuus elää kulttuurin ja taiteen äärellä niin tekijänä, kokijana kuin harrastajanakin. Kulttuurin ja taiteen merkitys on jopa tullut korostetusti esille koronan aikana, kun niiden kokeminen ja kuluttaminen ovat typistyneet minimiin.

Kulttuuri- ja taidealan toimintaedellytyksille korona on ollut melkoinen isku. Suuri osa alasta on parhaillaankin suljettuna. Samaan aikaan kulttuurialalla huolenaiheena ovat kulttuuribudjettiin suunnitellut leikkaukset Veikkauksen tuottojen laskun takia. Ala tarvitsee edelleen myös suoria koronatukia selviytyäkseen pahimman yli.

Barometrin tuloksista löytyy vaikeista ajoista huolimatta jotain positiivistakin: edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti useampi kulttuurijärjestön johtaja on sitä mieltä, että kulttuurin ja taiteen vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja oppimiseen näkyvät kuntapolitiikassa.

Kulttuurihyvinvointi teemana on vahvistunut osana sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Myös taiteen perusopetus ja kulttuurikasvatussuunnitelmat ovat vahvistuneet osana koulutuspolitiikkaa   Nyt onkin tärkeää ymmärtää joka tasolla, että taidetta ja kulttuuria tarvitaan myös koronan aiheuttamien hyvinvointivajeiden korjaamiseen yhteiskunnassa.

 

Kunnissa suhtautuminen kulttuuriin vaihtelee eri kuntien kesken paljon 

Erot kuntien välillä ovat suuria kulttuurin rahoittamisessa: alle viidestäkymmenestä eurosta per asukas neljäänsataan euroon asukasta kohden. Kaikissa kunnissa ei ole oivallettu sitä, että kulttuuri on kunnille myös tuloerä, sillä esimerkiksi matkailijoista noin 40% tulee kuntaan juuri kulttuurin takia.

Seutukaupunkien pitovoimaa selvittäneessä kyselyssä vastaajien positiivissa mielikuvissa kärkipään kaupunkeja yhdistivät hyvät työllistymispalvelut, keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut.

Kunnissa usein myös unohtuu, että kulttuuri myös työllistää. Kulttuuriammateissa työskentelee 135 000 henkilöä ja se on keskisuuri toimiala. Kulttuurin – ja luovien alojen yleensä – avulla Suomeen voidaan luoda lyhyellä aikavälillä jopa yli 10 000 työpaikkaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että asennoituminen kulttuuria ja taidettaan kohtaan on myönteinen ja niiden ymmärretään olevan osa kaikenlaisten ihmisten elämää. Kulttuuriala saa äänensä entistä paremmin kuuluviin yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta kulttuuripolitiikan painoarvo ei edelleenkään vastaa kulttuurin yhteiskunnallista merkitystä.

Kulttuurin näkyvyyttä sivistyspoliittisessa keskustelussa tulee edelleen parantaa, kuten myös luovien alojen merkityksen tunnistamista Suomen talouskasvulle ja alueiden elinvoimalle. Myös kulttuurin roolia osana yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisua olisi syytä kasvattaa.

Kulttuurin ja taiteen vaikutukset hyvinvointiin, terveyteen ja oppimiseen puolestaan näkyivät ja ne tunnistettiin kuntapolitiikassa edellistä vuotta paremmin. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa lisää.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja

 

Jätä kommentti

*