Kuntastrategioiden avulla tulevaisuutta tekemään

Kesällä pidettyjen kuntavaalien takia kunnissa ollaan myöhässä syksyn päätöksentekoprosesseissa ja esimerkiksi kuntastrategioiden laatimisessa. Kiireestä huolimatta strategiatyö kannattaa tehdä huolella ja tavoitteena pitää tulevaisuusorientoitunutta ja kestävään kehitykseen pohjautuvaa strategiaa.

Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman (Agenda 2030) toimeenpanoon. Ohjelma tähtää kehitykseen, jossa ympäristö, talous ja ihminen huomioidaan tasavertaisesti. Suomen omat painopisteet ovat hiilineutraali ja resurssiviisas sekä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi vuoteen 2030 mennessä.

Jotta tavoitteisiin on mahdollista päästä, myös kuntastrategioissa on huomioitava nämä asiat. Ympäristö- ja taloudellisten tavoitteiden lisäksi, on erityisesti huomioita sosiaaliset tavoitteet, joiden saavuttaminen vaatii toimia eri väestöryhmiä eriyttävän ja eriarvoistavan kehityksen ehkäisemiseksi.

Monista positiivisista kehityskuluista huolimatta eriarvoisuuden merkit väestön hyvinvoinnissa, terveydessä ja turvallisuudessa ovat edelleen olemassa ja osa niistä on lisääntynyt. Eriarvoistumisen lisääntyminen on yhteiskunnassa myös turvallisuusuhka. Kunnan päätöksillä ei voida yksin tätä asiaa ratkaista, mutta toisaalta myös kunta voi olla edistämässä näiden tavoitteiden toteutumista.

Apuvälineeksi tämän tärkeän näkökulman huomioimiseksi kuntastrategioissa sopii hyvin valtioneuvoston julkaisema periaatepäätös: Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 ja sen toimeenpanosuunnitelma.

Siinä korostetaan neljää keskeistä painopistettä:

  1. Kaikille on taattava mahdollisuus osallisuuteen, sillä se lisää kokemusta yhdenvertaisuudesta.
  2. Kaikilla on oikeus hyvään arkiympäristöön. Hyvä ympäristö on terveellinen, turvallinen, esteetön ja esteettinen.
  3. Ihmiset tarvitsevat hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävää toimintaa sekä laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluita.
  4. Kaikkien päättäjien on sitouduttava toimintaan, joka edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä vähentää eriarvoisuutta.

 

Päättäjien tulisi ymmärtää, että ihmisten hyvinvointi on edellytys kestävälle talouskasvulle ja yhteiskunnan ja talouden vakaudelle. Kuntastrategia on se työkalu, jonka avulla asiaa voidaan paikallisesti edistää.

Strategiat eivät auta, jos ei ole yhdessä tekemistä. Kunnallisessa päätöksenteossa ei ole hallitusta ja oppositiota, vaan päättäjien tehtävänä on kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin eteen yhdessä toimiminen. Siksi itse haluan pitää johtotähtenä Tommy Tabermannin toteamusta: ”Me” on Suomen kielen kaunein sana.

Mielestäni toinen yhtä kaunis sana on ”yhdessä”.  Tulevaisuusorientoituneisuus tarkoittaa, ettei strategiaa laadittaessa katsota vain tulevaa neljää vuotta, vaan on uskallettava luoda sekä myönteisiä että kielteisiä skenaarioita myös pidemmälle. Politiikan tehtävänä on tuuppia myönteisiä skenaarioita eteenpäin ja toimia niin, etteivät kielteiset skenaariot toteudu. Tulevaisuus ei vyöry päällemme, me teemme sen yhdessä.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja