Kuuloliitto kuulovammaisten oikeuksien puolustajana

Viikonloppuna pidettiin Joensuussa Itä-Suomen Kuulopiirin seminaari. Itä-Suomen kuulopiiriin kuuluvat Iisalmen, Joensuun, Kiuruveden, Kuopion, Lieksan, Savonlinnan, Sisä-Savon, Varkauden ja Ylä-Karjalan kuuloyhdistykset. Itä-Suomen kuulopiiri on yksi Kuuloliiton kahdeksasta kuulopiiristä.

Kuuloliitto tekee tärkeää työtä ja korostaa toiminnassaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja siihen liittyvää kuulosta huolehtimista. Kuulovammat ovat kasvava haaste, sillä elämme aikamoisen melusaasteen keskellä, emmekä sitä aina edes huomaa.

Kuuloliitto korostaa myös esteetöntä ja kaikille saavutettavissa olevaa yhteiskuntaa. Esteettömyys on ehdoton edellytys osallisuudelle. Osallisuus on enemmän kuin osallistuminen. Osallistuminen voi olla passiivista mukana oloa – joka sekin voi olla tärkeää. Osallisuus on enemmän. Siihen kuuluu myös halu ja tahto vaikuttaa ja kertoa oma mielipiteensä. Ilman esteettömyyttä tämä ei ole mahdollista kaikille.

Esteettömyys jostain syystä edelleen mielletään vain liikuntaesteettömyytenä, vaikka meidän tulisi huomioida kaikki aistit. Esteetön ympäristö on kaikille hyväksi, eikä sen rakentaminen tule yhtään kalliimmaksi, jos asia huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa.

Valitettavasti edelleen käy usein niin, ettei suunnittelussa huomioida kaikkien käyttäjäryhmien tarpeita ja siksi niin usein edelleen uusissakin rakennuksissa huomataan pahoja virheitä esteettömyyden suhteen.

Jotta näin ei kävisi, tarvitaan kokemusasiantuntijuuutta. Kokemuskouluttajia on Suomessa ollut jo vuosikymmeniä, ja heitä on käytetty esimerkiksi opiskelijoiden ja ammattilaisten koulutuksessa kertomassa asiakkaan näkökulmaa ammattihenkilöille. Viime vuosina toimintaa on kehitetty ja laajennettu niin että kokemustietoa on ryhdytty hyödyntämään myös laajemmin toimintojen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä tilojen ja ympäristön suunnittelussa. Kokemuskouluttajat ja kokemusasiantuntijat ovat koulutettu toimimaan tässä tehtävässä. Uskon ja toivon, että tämän kaltainen ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyö mahdollistaa tulevaisuudessa entistä paremmin myös esteettömyyden toteutumisen.

Tämä edellyttää myös järjestöiltä aktiivisuutta. On pidettävä huolta, että kokemusasiantuntjoita on eri puolilla Suomea ja toisaalta että he rohkaistuvat aktiivisesti tarjoamaan omaa asiantuntijuuttaan eri yhteyksissä.

Paljon on edelleen tehtävä työtä myös asenteiden eteen. Tai kenties on parempi kuitenkin sanoa, että usein kysymys on tiedon puutteesta tai ”hoksaamisesta”, sillä en usko, että ihmiset ilkeyttään jättävät kuulo-ongelmat huomioimatta. Kuuloliitolla riittää kyllä töitä näissäkin asioissa. Edelleen usein kuulee tilainteita (itsekin olen toiminut näin), joissa todetaan, että ”kyllä ääneni kuuluu, enkä tarvitse mikrofonia”.

Myös viittomakielen oikeutusta on edelleen joskus vaikea muistaa. Jokaisella pitää olla oikeus omaan äidinkieleensä. Viittomakieli joskus unohtuu äidinkielenä.

Minulla on hyvä esimerkki tästä:

Tein kirjallisen kysymyksen yhden joensuulaisen perheen aloitteesta, jonka aiheena oli kuurojen vanhempien kuuluvien lasten oikeuksista toisen äidinkielen eli viittomakielen opetukseen. Ensimmäisen kerran ministeriö ei ymmärtänyt edes kysymystäni ja vastauksessa puhuttiin ainoastaan kuurojen lasten oikeudesta viittomakielen. Uudistin kysymykseni ja kritisoin huonoa vastausta, jonka johdosta ministeriön virkamiehet ottivat yhteyttä kuurojen liittoon ja kysyivät, mitä kysymys oikeastaan tarkoittaa.

Toisella kertaa sain asiallisen ja hyvän vastauksen kysymykseeni ja asiaa on jopa lähdetty selvittämään. Olen tekemässä nyt lakialoitetta asiasta. Uskon, että asia etenee! Tämäkin esimerkki osaltaan osoittaa, että paljon työtä on vielä tehtävänä yhdenvertaisten oikeuksien saavuttamiseksi.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kansanedustaja (sd)

 

Jätä kommentti

*