Kyllä eläkeläisköyhyydestä täytyy edelleen puhua ja selvityksiäkin tehdä

Vaikka eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo onkin parantunut viime vuosina muun muassa palkkojen kasvun ja työurien pidentymisen myötä, niin siitä huolimatta on suuren eläkeläisjoukon pienituloisuus ja suoranainen eläkeläisköyhyys yhteiskunnassamme edelleen laaja epäkohta. Sosioekonomisista ryhmistä eniten lukumäärällä mitattuna alle köyhyysrajan elää nimenomaan eläkeläisiä.

Eläketurvakeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2019 lähes 40 prosentilla eläkkeensaajista eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n mukaan takuu- ja kansaneläkkeeseen tehdyt korotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta eivät vielä riittäviä toimenpiteitä. Huomiota on myös kiinnitettävä pienimpien työeläkkeiden tasoon.

Myös hallitusohjelmaan on kirjattu kolmikantaisen selvityksen käynnistäminen siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimpiä työeläkkeitä saavien asemaa. Tavoitteena on löytää keinot, joiden avulla voidaan nostaa alle 1 400 euron suuruisia työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla.

On myös hyvä muistaa, että meillä Suomessa lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla ja valtio osallistuu eläkkeiden maksuun vain pieneltä osin, lähinnä kansaneläkkeen ja takuueläkkeen osalta.

Suomeen tarvitaan kokonaisvaltainen eläkeläisköyhyyden vähentämisen toimenpideohjelma, jossa huomioidaan kaikki köyhyyttä aiheuttavat tekijät ja etsitään ratkaisumalleja. Tulojen lisäksi jokapäiväisessä elämässä pärjäämiseen vaikuttavat myös menot. Ikäihmiset käyttävät muuta väestöä enemmän terveyspalveluita, jolloin korkeat maksukatot ja omavastuut rasittavat heidän talouttaan muuta väestöä enemmän. Onneksi hallituksen kesällä voimaan astunut uusi asiakasmaksulaki pienensi monen eläkeläisen sosiaali- ja terveysmenoja.

Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet eivät ole vielä riittäviä ja siksi kaikki ”kivet ja kannot” on käännettävä ja eri vaihtoehtojen selvittämiseksi ja mahdollisten ratkaisujen etsimiseksi. Siksi Kimmo Kiljunen teki kirjallisen kysymyksen, jossa kysyttiin, milloin hallitus käynnistää hallitusohjelmassa mainitun kolmikantaisen selvityksen siitä, miten työeläkejärjestelmän kautta voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa ja voitaisiinko samassa yhteydessä selvittää puoliväli-indeksin palauttamista työeläkkeisiin.

On hyvä huomata, että kysymyksessä oli siis kirjallinen kysymys hallitukselle – ei esimerkiksi lakialoite. Kysymyksessä ehdotetaan selvityksen tekemistä, eli ei vielä varsinaisia toimenpiteitä. Tätä samaa kysymystä minulta kysytään lähes viikoittain ja mielestäni kansalaisilla on oikeus saada tietää, mitä hallitus ajattelee asiasta. Siksi mielelläni allekirjoitin tämän kysymyksen.

Perusongelmaa eli eläkeläisköyhyyttä ja myös työeläkeläisten köyhyyttä ei voi kiistää. Erilaisia ratkaisuja varmasti on olemassa, jos riittää tahtoa niiden etsimiseen. Siis muitakin mahdollisuuksia on kuin puoliväli-indeksin palauttaminen. Kaikki mahdolliset vaihtoehdot on syytä selvittää tilanteen parantamiseksi.

Hallituksen vastaus kirjalliseen kysymykseen tulee viimeistään 5.11. Sitä odotellessa.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

Jätä kommentti

*