Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa tulevaisuustyötä parhaimmillaan. Investoimalla terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen säästämme sosiaali- ja terveysmenoissa tulevaisuudessa. Toisinpäin sanottuna, säästäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä aiheuttaa lisääntyviä kustannuksia tulevaisuudessa.
Viime viikolla eduskunnassa oli liikuntapoliittisen selonteon lähetekeskustelu. Selonteko on hyvin tehty, mutta siinä käsitellään liikunnan ja muun terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suhdetta ohuesti. Liikunta ei ole irrallaan muusta politiikasta ja päätöksenteosta. Seuraavassa pari esimerkkiä.
Ikäihmiselle liikkumattomuus voi johtua siitä, ettei talossa ole hissiä tai hän ei liukkaalla kelillä uskalla lähteä ulos pelätessään kaatumista. Moni ikäihminen ei pääse ulos, koska kenelläkään ei ole aikaa lähteä heidän kanssaan ulkoilemaan. Tämä taas johtaa toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen heikkenemiseen, masennukseen ja muihin lisäsairauksiin, joiden hoitaminen tulee kalliiksi. Tämän takia päätöksenteossa tulisi laskea kustannus- vaikuttavuusanalyysejä. Säästäminen henkilökunnasta kotihoidossa tai yhteisökodeissa voi tulla toista kautta yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi – puhumattakaan siitä inhimillisestä kärsimyksestä, mitä ikäihmisille aiheutetaan.
Toisaalta myös kansalaistoiminta on tärkeää. Se ehkäisee yksinäisyyttä, joka on yksi keskeisimmistä terveyden ja hyvinvoinnin riskeistä. Tarvitsemme lisää esimerkiksi liikunta- ja kulttuurikummeja, jotka voivat lähteä ikäihmisille kaveriksi lenkille tai konserttiin.
Jos ajatellaan liikuntaa tulevaisuusinvestointina, niin erityisesti lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksiin pitää kiinnittää huomiota. Tämäkään ei kuitenkaan ole muusta elämästä irrallinen asia. Mannerheimin lastensuojeluliitto on ilmaissut vakavan huolensa lapsiperheköyhyyden kasvusta. Köyhyys estää lapsia ja nuoria liittymästä kaveriporukoihin ja köyhien perheiden lapset jäävät monesta asiasta ulkopuolisiksi – myös harrastuksista. Siksi SDP korostaa harrastustakuuta, jolloin jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus ainakin yhteen itselleen mieluisaan harrastukseen. Vaikka se ei olisi liikuntaharrastus, mieluisa harrastus saa joka tapauksessa lähtemään liikkeelle ja liikkumaan. Myös joustavan koulupäivän malli mahdollistaa harrastustoiminnan osana koulupäivää, jolloin jokaisella lapsella ja nuorella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua harrastustoimintaan. Harrastuspaikkojen lisäämisen lisäksi järjestöjen harrastamiseen suunnattuja avustuksia tuleekin yhdistää ja suunnata avustukset selkeästi koulupäivän aikana tapahtuvaan harrastamiseen.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja
Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän pj.
Raimo "Rutakon Kojjootti" Rönkkö
Amerikkalainen liikuntaguru Cooper julkaisi tutkimuksensa jo tuossa Milleniumin vaihteessa missä hän toteaa mm seuraavasti: ”Jokainen liikuntaan satsattu taala tuo kuusi taalaa voittoa pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna säästyneinä liikunta- ja tukielinten hoitokuluina.”
Raimo Rönkkö
Urheiluhieroja
Luksan Kalle
Tarvitsiko näin tärkeä asia myös näin pitkän kirjoituksen. Eikö sitä lyhyemmin olisi voinudts tehd?
Merja Mäkisalo-Ropponen
Hyvä Raimo! Kiitos kommentista! Juuri näin se on!
Merja Mäkisalo-Ropponen
Hyvä Luksan Kalle! Monta tärkeää asiaa/näkökulmaa jäi vielä käsittelemättäkin tässä jutussa!
Reiska
Niimpä. Hyvä että pohditaan etenkin nuorten liikkumattomuutta. Itellä murkkunuori, joka ei liiku. Roskiksenvienti on jo iso juttu.
Kyse ei ole kaikilla nuorilla että puuttu liikuntapaikat yms. vaan kaiken ajan vie monitorit. Kännykkä, pelit. Sitä jaksaa tehdä vaikka työpäivän verran, mutta liikkumaan ei viitsitä lähteä. Ei vielä ymmärretä sen merkitystä tuossa iässä.
Se tämä ”digiaika”,joka on syypää monen aikuisenkin liikkumattomuuteen.
Itekkiin oppinut rajoittamaan tablettiaikaa, ja huomannut miten vaikuttaa vireystasoon.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Reiska, samoja huolia monessa perheessä. Siksi korostankin sitä, että olipa nuorella mikä tahansa mieluinen harrastus, niin se auttaa häntä hetkeksi pois kännyköiden ja pelien maailmasta. Myöskään aivoterveyden kannalta ei ole hyvä viettää liikaa aikaa netissä – ei nuorella eikä aikuisella!