Mitkä ihmeen kohtuulliset mukautukset?

Suomi on ratifioinut kesäkuussa 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Sopimuksessa asetetaan sopimusvaltioille velvoite toteuttaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus täysimääräisesti kattaen kaikki elämänalueet.

Vammaiselle omannäköisen elämän toteutuminen ja osallisuus voivat edellyttävät esimerkiksi oikeutta tulkkauspalveluun, henkilökohtaiseen avustajaan ja kuljetuspalveluun. Vammaispalveluissa ei ole kyse ylimääräisestä lisäpalvelusta tai harkinnanvaraisista etuuksista, vaan lailla turvatusta oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

Näillä palveluilla varmistetaan, että vammainen henkilö voi elää yhdenvertaisesti muiden kanssa, käydä töissä ja ansaita rahaa sekä osallistua harrastuksiin ja haluamiinsa tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Vammaisten oikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä vaan ihmisoikeuksia. On myös syytä muistaa, että ns. positiivinen erityiskohtelu on usein yhdenvertaisuuden edellytys.

Keskeisimpiä edellytyksiä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiselle, ja yhdenvertaisuuden takaamiselle ovat esteettömyys ja palvelujen saavutettavuus. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, että Suomi on vielä pitkälti esteellinen ja rakennettu vammattomille ihmisille.

Myös eduskunnan oikeusasiamies on havainnut toistuvasti vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa ongelmia. Esteellinen ympäristö syrjii vammaisia. Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat.

 

Suomi tarvitsee kaikkien työpanoksen

Hallitusohjelmassa puhutaan paljon osatyökykyisten ja vammaisten työllisyyspotentiaalista. Itse kritisoin sanaa osatyökykyinen, sillä jokainen meistä on osatyökykyinen, jos hänet laitetaan itselleen sopimattomaan työhön. Tärkeintä olisikin löytää jokaiselle sopivaa työtä.  Vammaisten työllisyystilanne on edelleen paljon heikompi kuin ei-vammaisten johtuen esimerkiksi asenteista ja tietämättömyydestä.

Moni vammainen pystyisi toimimaan työelämässä, jos esimerkiksi kohtuulliset mukautukset on hoidettu asianmukaisesti. Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan tapauskohtaisesti toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten ihmisten mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Selvitysten mukaan työantajat eivät tiedä riittävästi siitä, että heillä on mahdollisuus saada ns. työolosuhteiden järjestelytukea kohtuullisten mukautusten toteuttamiseen.

 

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa tekemään kohtuullisia mukautuksia

Yhdenvertaisuuslain perusteella syrjintä on kiellettyä muun muassa iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Sen lisäksi, että yhdenvertaisuuslaki velvoittaa pidättäytymään syrjinnästä, lain 15 §:ssä asetetaan viranomaiselle, koulutuksen järjestäjälle, työnantajalle sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajalle velvollisuus asianmukaisiin ja kulloisessakin tilanteessa tarvittaviin kohtuullisiin mukautuksiin. Näillä mukautuksilla edistetään niiden henkilöiden, joilla on toimintakyvyn rajoitteita edellytyksiä esimerkiksi toimia työelämässä tai käyttää palveluita ja näin vahvistetaan yhdenvertaisuuden toteutumista. Mukautukset on Suomen lainsäädännössä toteutettu YK:n vammaisyleissopimuksen ja työsyrjintädirektiivin mukaisesti.

Lainsäädännössä ei ole yksityiskohtaisemmin määritelty, minkälaisia mukautuksia tapauskohtaisesti edellytetään. Vaadittuja mukautuksia ei myöskään ole millään tavalla rajattu. Käytännössä kuitenkin tällä hetkellä mukauttaminen ymmärretään usein vain liikuntavaikeuksien sekä näkö- tai kuulovammaa kompensoivien apuvälineiden hankintana, ja kognitiivisia mukautuksia ei usein tehdä lain hengen edellyttämällä tavalla. Selkeyttämällä lain säännöstä näiltä osin voitaisiin laista saada informatiivisempi ja lisätä kognitiiviseen ergonomiaan kohdistuvien mukautusten toteuttamista.

Kognitiivisten mukautusten laajemmalla käytöllä voitaisiin edistää henkilöiden, joilla on kognitiivisia rajoitteita toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa ja lisätä heidän osallistumistaan työelämään. Suomessa on tällä hetkellä esimerkiksi noin 7 000 työikäistä muistisairasta. Heistä monet ovat joutuneet jäämään heti diagnoosin saatuaan eläkkeelle. Kognitiivisen mukauttamisen avulla olisi mahdollista pidentää heidän työssä olemistaan jopa useilla vuosilla, mikä voisi tuottaa myös positiivisia kansantaloudellisia vaikutuksia.  Myös monet muut vammaisryhmät hyötyisivät kognitiivisten mukautusten käytöstä.

Viime viikolla oli eduskunnassa lähetekeskustelu tekemästäni lakialoitteesta, jossa ehdotettiin kognitiivisten mukautusten selkeämpää kirjaamista yhdenvertaisuuslakiin. Keskustelun päätteeksi totesin, etten voi ymmärtää, miten Suomella on varaa pitää niin suuri ihmisryhmä työelämän ulkopuolella vain sen takia, että emme ole laittaneet heidän työolosuhteitaan kuntoon.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Eduskunnan Vammaisasian yhteistyöryhmän puheenjohtaja

 

Kommentit

  • Karin Rinne-Halme

    Huomaa selvästi, että tässä on takana vahvaa osaamista. Vammaisilla pitää todellakin olla samanlaiset mahdollisuudet elää elämäänsä kuin ei-vammaisilla, olla mukana työelämässä ja harrastaa kuin ei-vammaisilla. Ehkä suurin ongelma on asenteissa. Vammaisuudesta ei tiedetä tarpeeksi eikä siten osata ajatella vammaisten työskentelemässä samoissa tehtävissä kuin muut. Asenteet muuttuvat tyypillisesti hitaasti, mutta nykyisen nopean tiedonvälityksen aikana toivon vammaisten tulevan tutuksi mahdollisimman monelle

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Kiitos Karin! Tiedon lisääminen muuttaa myös asenteita!

Jätä kommentti

*