Muistisairaiden aseman parantamiseksi tarvitaan asennemuutosta – mutta myös poliittisia päätöksiä

 

Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan. Suomessa sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilö muistisairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kolme läheistä ihmistä, niin muistisairaudet koskettavat läheisesti jo lähes miljoonaa suomalaista. Muistiliiton vuoden teeman on: Muistiasiat ovat kaikkien asioita ja tällä haluamme muistuttaa asennemuutoksen tärkeydestä muistisairauksia ja muistisairaita kohtaan.

 

Seuraavassa kolme tärkeää perusasiaa, joista jokaisen suomalaisen olisi hyvä olla tietoinen:

1. Muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä. Pari viikkoa sitten ilmestyi Maailmanterveysjärjestön WHO:n tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Suositusten taustalla on suomalaistutkimuksista saatu näyttö, erityisesti professori Miia Kivipellon johtama FINGER – hanke. Esimerkiksi säännöllisestä liikunnasta ja tupakoinnin lopettamisesta on vahva tutkimusnäyttö muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Suosituksissa luetellaan myös useita muita aivoterveellisiä elämäntapoja, joista on olemassa ehdollista näyttöä eli myös niitä suosituksia kannattaa noudattaa.

WHO korostaa suositusten antamisen yhteydessä, että eri maissa terveydenhuollon ja poliittisten päättäjien tulisi hyödyntää nyt saatua näyttöä toimintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Uuteen hallitusohjelmaan onkin nyt kirjattu, että muistisairauksien ennaltaehkäisyyn panostetaan. Asian tärkeys on tiedostettava myös maakunnissa ja kunnissa.

 

2. Muistisairauksia voidaan myös hoitaa ja kuntouttaa tehokkaasti, vaikka esimerkiksi yleisimpään muistisairauteen – Alzheimerin tautiin – ei vielä parantavaa hoitoa olekaan. Hoidon ja kuntoutuksen avulla voidaan hidastuttaa sairauden etenemistä, ylläpitää toimintakykyä ja lisätä elämänlaatua.

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi, että Suomi on entistä ikäystävällisempi maa, joka tunnistaa väestön ikääntymisen tuoman yhteiskunnallisen muutoksen ja varautuu siihen. Tavoitteena on, että terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee ja palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Muistisairaiden kohdalla tavoitteen toteutuminen edellyttää sairauden mukanaan tuomien erityishaasteiden huomioimista muun muassa kansallisen muistiohjelman avulla. Nämä teemat tulee nostaa nyt vahvasti esille uuden hallituksen aloittaessa työnsä.

Muistisairaiden kannalta hallitusohjelmassa on myönteistä esteettömän yhteiskunnan korostaminen kaikille hyvänä yhteiskuntana. Tulevan hallituskauden aikana on myös tarkoitus kehittää ikääntyneiden asumisen uusia ratkaisuja, kuten yhteisöllistä asumista ja yhteisökotien rakentamista. Muistisairaiden erityistarpeet ja ikääntyvän väestön asumisen turvallisuus otetaan huomioon aiempaa paremmin.

 

3. Lähes kaikki joutuvat tekemisiin muistisairauden kanssa jossain vaiheessa elämää. Vaikka ei itse sairastuisi, oma perheenjäsen, ystävä tai työkaveri voi sairastua. Tai sitten tapaamme muistisairaan ihmisen ulkoilulenkillä, terveyskeskuksen vastaanotolla tai ruokakaupassa. Työikäisiä muistisairaita on Suomessa noin 7000. Erilaisten ihmisten kohtaamisesta onkin tehtävä kansalaistaito, johon jo koulussa lapsia valmennetaan. Nykypäivän kansalaistaitoihin kuuluu, ettemme puhu dementikoista tai dementoituneista, vaan muistisairaista ihmisistä. Dementia on oireyhtymä, johon muistisairaus edetessään johtaa.

Sanoilla on väliä, sillä ne paitsi kuvaavat todellisuutta, myös luovat sitä. Suomessa olemmekin edelläkävijöitä maailmassa puhuessamme muistisairauksista.

Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat:

  • Alzheimerin tauti
  • verisuoniperäinen muistisairaus
  • kahden edellä mainitun yhdistelmä (niin sanottu sekamuoto)
  • Lewyn kappale -tauti
  • otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus

 

Asenteiden muuttamiseksi muistisairaita kohtaan myönteisemmiksi Muistiliiton vapaaehtoiset ovat aloittaneet kouluttaa muistikummeja eri puolilla Suomea. Muistikummituokio noin tunnin kestävä tilaisuus, joka sopii kaikille muistisairauksista ja muistisairaiden ihmisten arjesta kiinnostuneille elämäntilanteesta riippumatta: opiskelijoista eläkeläisiin, taksikuskeista omaishoitajiin. Näissä muistikummituokioissa opitaan ja omaksutaan helpolla tavalla perustietoja muistisairauksista. Tuokioissa paneudutaan muistisairaan ihmisen näkökulmaan: millainen ympäröivä maailma on hänen kokemanaan. Muistikummituokioiden tärkein tavoite on oppia, kuinka muistisairas ihminen kohdataan arvostavasti ja lämpimästi. Ymmärryksestä syntyy myös tekoja – Kun saa valmiuksia kohdata muistisairaita, niin on helpompi tehdä myös omaan arkeen sopivia muistiystävällisiä tekoja.

Yksi muistiystävällinen teko kerrallaan rakennamme yhdessä Suomesta muistiystävällisen maan, jossa jokaisen meistä on hyvä ja turvallista elää.

Kaikki voimme olla muutosvoimana tässä asiassa.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

Muistiliiton puheenjohtaja

kansanedustaja (sd)

 

 

Jätä kommentti

*