Muistisairaudet koskettavat 1,6 miljoonaa suomalaista

Viime viikolla pidettiin Helsingissä Muistiliiton järjestämä kaksipäiväinen kansallinen Muistikonferenssi, jonka aikana käsiteltiin laaja-alaisesti muistisairauksia, niiden ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Seminaariin oli lähettänyt tervehdyksensä myös Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ja valtiovallan tervehdyksen seminaariin toi perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

Suomessa arvellaan olevan tällä hetkellä 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä. Suomessa on siis 193 000 muistisairautta sairastavaa ihmistä. Etenevään muistisairauteen arvellaan vuosittain sairastuvan 14 500 yli 64-vuotiasta suomalaista. Alle 64-vuotiaita muistisairaita arvellaan Suomessa olevan noin 8000. Näiden lisäksi arviolta 200 000 suomalaisella on lievää tiedonkäsittelyn heikentymistä, eli esimerkiksi muisti- ja tarkkaavaisuuden ongelmia. Osa näistä kehittyy myöhemmin eteneviksi muistisairauksiksi. Kyseessä on siis koko ajan kasvava kansantauti. Keskeisenä syynä tähän on väestön ikääntyminen, sillä todennäköisyys sairastua muistisairauteen kasvaa iän myötä.

Kun lasketaan yhteen sekä muistisairautta sairastavat henkilöt että ne joilla on lievempiä tiedonkäsittelyn haasteita, voidaan sanoa, että 400 000 suomalaisella on arkea haittaavia muistioireita tai muita kognitiivisia häiriöitä. Jos arvioidaan, että jokaisella on keskimäärin 2- 4 läheistä, voidaan Muistiliton kohderyhmän arvioida olevan jopa 1,6 miljoonaa suomalaista.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä muistisairauksia voidaan nykytietämyksen mukaan ennaltaehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa. Vaikka esimerkiksi Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, voidaan oikealla hoidolla ja kuntoutuksella hidastaa sairauden etenemistä huomattavasti. Terveellisillä elämäntavoilla ja aivoterveydestä huolehtimalla voidaan muistisairauksia myös ennaltaehkäistä tai sairauden puhkeamista voidaan siirtää usealla vuodella eteenpäin. Tämä on kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti merkittävä asia, sillä jos sairauden puhkeamista saataisiin keskimäärin siirrettyä viisi vuotta myöhemmäksi, sairastuneiden määrä puolittuisi.

Muistiliiton tehtävänä on toimia sairastuneiden ja heidän omaistensa etujärjestönä. Jokaisella muistisairaalla on oikeus asianmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen sairauden eri vaiheissa. Muistiliiton tämän ja ensi vuoden teemana on ”Oikeus hyvään elämään kotiympäristössä”. Teemassa korostuu koti – oli se sitten oma koti tai yhteisökoti (esimerkiksi palvelutalo tai ryhmäkoti), joka on turvallinen, omaa identiteettiä ja oman näköistä elämää tukeva ympäristö. Omannäköinen hyvä elämä sisältää arjen ja juhlan, sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sekä elämän mielekkyyden ja turvallisuuden.

Muistisairautta sairastava voi elää onnellista elämää. Tästä olivat puhumassa Muistiseminaarissa sekä sairastuneet että heidän omaisensa.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Muistiliiton puheenjohtaja