Nuorten hoivaajien tilanteeseen puututtava

Nuorilla hoivaajilla tarkoitetaan alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat kantamaan vastuuta esimerkiksi perheenjäsenestä tai muusta läheisestä tämän sairaudesta tai mielenterveys- tai päihdeongelmista johtuen. Nuoria hoivaajia arvioidaan Suomessa olevan vähintäänkin 20 000. Näiden lasten ja nuorten elämään kuuluu jatkuva huoli ja epävarmuus läheisen ihmisen terveydestä.

Nuorten hoivaajien hoivavastuilla on kielteisiä seurauksia koulunkäyntiin, jatkokouluttautumiseen ja työllistymiseen. Nuorten sosiaaliset suhteet kapeutuvat; kaverisuhteiden solmiminen ja harrastuksiin osallistuminen kärsivät hoivavastuiden vuoksi. Nuorena koettu henkinen kuormitus vanhemman tai muun läheisen heikon terveydentilan vuoksi pitkittyneenä, tunnistamatta ja tuetta altistaa lapsen mielenterveyden ongelmille ja mahdollisesti myös muille terveysongelmille.

Sosiaalihuoltolaissa velvoitetaan huomioimaan lapsi vanhemman sairastuessa. Käytäntö kuitenkin valitettavasti on osoittanut, että lain nykyisessä muodossa sen tavoitteiden toteutuminen on heikoissa kantimissa.  Tämän osoittavat monen sotetoimijan esiin nostamat lasten ja nuorten sekä perheiden kokemukset siitä, ettei tuki koko perheelle vanhemman sairastuessa ole riittävää.

Ongelmana on myös se, että koko ilmiö on meillä vasta hiljattain tiedostettu ja tunnustettu. Toimintamallit puuttuvat ja edelleen lasten ongelmiin puututaan pitkälti vanhemman tai huoltajan näkemyksen mukaan. Tämä asettaa heidät portinvartijan asemaan, mikä voi olla erityisen ongelmallista silloin kun vanhempi itsekin käy kriisityötään läpi. Tällaisissa tilanteissa lasten kuuleminen ja heidän tarpeidensa huomioiminen voi jäädä liian vähäiseksi.

Kaikkien lasten kanssa toimivien ammattilaisten kykyä kohdata lapset ja nuoret sekä tunnistaa heidän avun- ja tuen tarpeensa vanhempien sairastuessa tulisi edelleen vahvistaa. Yksi ratkaisu tähän on perhe- ja peruspalveluministeri Kiurunkin esille tuoma Lapset puheeksi-työkalu. Lapset ja nuoret tulisi nähdä aktiivisina toimijoina, joiden oma näkemys perheen tilanteesta tulee ottaa huomioon palveluita suunniteltaessa. Ikätasoisesti tulisikin olla käytössä erilaisia työkaluja lasten oman arjen kokemuksen huomioimiseksi.

Hallitus on päättänyt lapsioikeusperustaisen kokonaisvaltaisen lapsistrategian laadinnasta, jossa luodaan hallituskaudet ja hallinnonalat ylittävä visio lapsi- ja perhemyönteisestä politiikasta. Nuorten hoivaajien tilannetta tulee tarkastella strategian laatimisen yhteydessä, sillä kysymys on erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevien lasten oikeuksista. Nuorten hoivaajien kohdalla oikeus olla lapsi -ilman liian suurta vastuunkantamista omista vanhemmistaan, ei aina toteudu. Nuorille ja heidän perheilleen tulee olla saatavilla matalan kynnyksen palveluita, joille tuetaan sekä perheitä että myös näiden nuorten kasvua ja itsenäistymistä.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

 

Jätä kommentti

*