Nyt on panostettava erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten auttamiseen

Ihmisoikeuskeskus on todennut tuoreessa raportissaan, että koronapandemialla on ollut huomattavat vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Koronakiriisi on monin tavoin lisännyt eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Pandemia kielteiset vaikutukset usein kasaantuvat lasten, nuorten ja perheiden arjessa.

Myös nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Ihmisoikeuskeskus korostaa, että tässä tilanteessa on tunnistettava erityisesti ne lapset ja nuoret, joiden hyvinvoinnin turvaaminen kriisin aikana vaatii erityistä huomiota.

Näihin kuuluvat esimerkiksi lapset ja nuoret, joiden perheiden toimeentuloa kriisi on heikentänyt, sekä vammaiset, pitkäaikaissairaat, maahanmuuttajataustaiset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret.

Ihmisoikeuskeskus suosittaa, että lasten ja nuorten palveluissa keskeisessä roolissa olevia neuvolapalveluita, sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjottavaa perheiden tukea sekä varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitostensa yhteydessä annettavaa oppimisen ja hyvinvoinnin tukea sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintoja ja palveluita ei tulisi karsia missään olosuhteissa.

 

Erityislapsiperheiden tilanne ja avun saanti ovat heikentyneet

Ihmisoikeuskeskuksen viesti on erittäin tärkeä, sillä monien yksityisiltä henkilöiltä ja myös järjestöiltä tulleiden viestien perusteella esimerkiksi erityislapsiperheiden tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan. He eivät esimerkiksi saa riittävästi tarpeidensa mukaista lapsiperheiden kotipalvelua. Korona on heikentänyt myös kouluissa erityislasten saamaa henkilökohtaista tukea, apua ja kuntoutusta.

Toissa viikolla julkaistussa kansallisessa lapsistrategiassa puhutaan haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaamisesta ja todetaan, etteivät he saa aina tarvitsemaansa oikea-aikaista tukea ja apua. Lapsille tarkoitetut palvelut eivät aina ole johdonmukaisesti ja kattavasti saatavilla. Tämä ongelma on siis ollut olemassa jo ennen koronaa, mutta epidemia on heikentänyt edelleen yksilöllisen tuen ja avun saamista.

Erityislapsiperheiltä saamani palautteiden ja viestien perusteella kukaan ei ota kokonaisvastuuta lapsen ja perheen tukemisesta, vaan heitä pompotellaan taholta toiselle. Koronaepidemian myötä pompottelu on lisääntynyt ja perheet kokevat jääneensä täysin yksin. Perheen uupuessa lapsen tilanne muuttuu vielä hankalammaksi, ja mitä enemmän tilanne kriisiytyy, sen vaikeammaksi ja myös yhteiskunnalle kalliimmaksi asian hoitaminen tulee.

 

Tarkastusvaliokunta on huolissaan lastensuojelun palveluista

Toissa viikolla eduskunnan tarkastusvaliokunta otti lausunnossaan kantaa lastensuojelun palveluiden laatuun ja valvontaan. Asiantuntijakuulemisten perusteella lastensuojelun valvonnassa on merkittäviä puutteita, jotka ovat olleet tiedossa jo vuosia, mutta korjaavat toimet puuttuvat edelleen.

Lastensuojelun palveluiden valvonta kuuluu ensisijaisesti kunnalle, jonka vastuulla on järjestää ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavaksi. Kuntien heikot resurssit näkyvät kuitenkin esimerkiksi siinä, että kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei ehdi tavata lasta säännöllisesti ja tutustua hänen tilanteeseensa.

Jokaisen lastensuojelupalveluiden piirissä olevan lapsen tai nuoren tulee tietää, kuka hänen yhteyssosiaalityöntekijänsä on ja keneen hän voi ottaa yhteyttä. Sosiaalityöntekijöiden saatavuus ja vaihtuvuus aiheuttavat kuitenkin ongelmia lapsen ja nuoren oikeuksien toteutumisessa.

Valvontajärjestelmä on nykyisellään monimutkainen ja toimijoita on useita. Tämä vaikeuttaa tehokasta ohjaus- ja valvontatoimintaa sekä lisää riskiä siitä, että valvontaa jää myös tekemättä. Koko valvontajärjestelmä täytyykin ottaa arvioinnin ja kehittämisen kohteeksi.

Valvonnan tilanne on heikentynyt koronan aikana. Asiantuntijakuulemisten mukaan esimerkiksi tarkastuskäyntejä tehtiin vuonna 2020 aiempia vuosia vähemmän ja tapaamisia on järjestetty etäkuulemisin. On erityisen huolestuttavana, että jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille ei pystytä antamaan riittävää apua ja tukea korona-aikana.

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan ongelmia tulee ilmi myös kilpailutusten seurauksina. Moniammatillisesta erityisosaamisesta tingitään ja tarjotaan vain lain vähimmäisvaatimusten mukaista ammattiosaamista. Myös johto- tai esimiestasolla yhdellä henkilöllä on liian monta lastensuojeluyksikköä johdettavanaan. Hankintaosaamiseen on panostettava, jotta hinta ei muodostu hankinnan ratkaisevaksi kriteeriksi laadun kustannuksella.

 

Kuntien osattava kohdentaa rahoitusta oikein

Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin vuoden ensimmäisestä lisätalousarviosta. Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisen valtionavustuksiin 17,5 miljoonan euron lisäystä kohdennettavaksi kunnille lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen koronaviruspandemian aiheuttamassa tilanteessa ja sen jälkihoidossa.

Varoja on tarkoitus kohdentaa sosiaalihuollon palveluihin, jotka auttavat lapsia, nuoria ja perheitä selviytymään arjesta koronaviruspandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Lisäksi varoja suunnattaisiin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.

Toivottavasti kunnissa osataan ohjata tämä lisämääräraha näiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten auttamiseen.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja

 

 

Jätä kommentti

*