Omaishoidon tukemiseksi uudenlaisia toimintatapoja

Ennen koronaepidemian alkua, minulla oli ilo tutustua omaishoitajien tukemisen ja jaksamisen kannalta kahteen omaishoitoa erinomaisesti tukevaan toimintamalliin. Molemmissa esimerkeissä korostuu ikäihmisten omaishoito.

Ensinnäkin sain olla yhden päivän työskentelemässä Ruokolahdella, Etelä-Karjalassa, kotihoitoa toteuttavassa Sudenkorento ry:ssä. Entisenä kotisairaanhoitajana päivä oli voimaannuttava ja loi uskoa hyvän ja laadukkaan kotihoidon toteuttamismahdollisuuksiin.

Sudenkorennossa toiminnan keskeisenä periaatteena on se, että asiakkaan ja läheisten kanssa yhdessä mietitään, mitä asiakas ja perhe tarvitsee pystyäkseen elämään mahdollisimman hyvää elämää mahdollisimman kauan omassa kodissaan. Ammattilaiset eivät sitä voi määritellä, vaan määrittelyn tekevät asiakkaat ja omaiset. Toki työntekijöiden on tärkeä antaa asioihin myös oma ammatillinen näkökulmansa.

Sudenkorentolaiset kertoivat minulle, että avatessaan ensimmäisen kerran asiakkaan oven, he astuvat samalla asiakkaan ja tämän läheisten elämään ja elävät heidän kanssaan arkea sen suruineen ja iloineen. Työntekijöiden tehtävänä on olla asiakkaita ja omaisia varten jakamassa ja kokemassa elämää yhdessä heidän kanssaan. Kun on aikaa miettiä yhdessä arjen haasteita, löytyy myös elämää helpottavia ratkaisuja.

Tapasin päivän aikana seitsemän asiakasta, joiden keski-ikä oli noin 90 vuotta. Lisäksi keskustelin neljän omaisen ja koko seitsemän hengen tiimin kanssa. Kaikki tapaamani henkilöt olivat tyytyväisiä toimintaan. Kun luottamus syntyy hoitajien, asiakkaiden ja omaisten kesken, on kaikilla myös halu auttaa toinen toisiaan ja yhdessä selviytyä arjen haasteista ja vaikeistakin tilanteista. Asiakkaat, omaiset ja työntekijät ovat kaikki ”samalla puolella”.

Julkisella puolellakin olisi kotihoitoa mahdollista kehittää tähän suuntaan, jos kotihoitoon saataisiin toimivat ja pysyvät tiimit, joille annettaisiin riittävät resurssit ja vastuu oman toiminnan kehittämisestä ja asiakkaiden kokonaisvaltaisesta hoidosta.

Toinen omaishoitoa tukeva käytäntö, johon tutustuin, on ikäihmisten lyhytaikainen perhehoito, joka tarjoaa esimerkiksi mahdollisuuden omaishoitajien vapaapäivien pitämiseen. Kävin tutustumassa Heinävedellä Vihtarissa, Pirteä Pässi -maatilan toimintaan, jossa tarjotaan lyhytaikaista perhehoitoa ikäihmisille soveltaen Green Care – toimintamallia.

Green Carella tarkoitetaan luontoon tukeutuvien menetelmien ammatillista, vastuullista ja tavoitteellista hyödyntämistä. Niissä korostuu maaseudun rauha, sosiaalisuus, luonnonläheisyys ja mielekäs tekeminen. Hoidossa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan luonnon parantavia elementtejä, joilla edistetään elämänlaatua ja hyvinvointia. Lyhytaikainen perhehoito sopii erityisesti muistisairaiden vuorohoitopaikaksi, sillä toiminta perhehoitokodissa on kodinomaista ja aktivoivaa.

Omaishoidon tukimuotona myös asiakkaan kotiin annettava perhehoito on koettu hyväksi toimintamalliksi esimerkiksi Etelä-Karjalassa. Valitettavasti palkkioiden pienuus on Savo-Karjalassa toistaiseksi hidastanut kotiin annettavan perhehoidon laajentumista.

Kiteen Kansanopiston PerhEke-hanke kouluttaa ja valmentaa perhehoitajiksi aikovia. Lisäksi hankkeessa kehitetään jo toimivien perhehoitajien osaamista ja varmistetaan työssä jaksaminen muun muassa työnohjauksen avulla. PerhEke-hankeen koulutus- ja tutkimalla on laajentunut nyt toimimaan myös Pohjois-Savossa.

Omaiset tekevät arvokasta työtä ja siksi heidän tukemisekseen ja kuulemiseen on löydettävä kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat keinot.

Omaishoitajat ja myös muut hoitoalalla työskentelevät joutuvat nyt koville ja tarvitsemme toinen toisiamme. Nyt on tärkeintä selviytyä epidemiasta ja pitää huolta toinen toisistamme. Ollaan toinen toisiimme yhteydessä puhelimitse tai sosiaalisen media kautta. Vaikka emme voi kenties tavata nyt toisiamme kasvotusten, niin ei jätetä ketään eikä jäädä yksin. Toinen toistemme tuki on näiden aikojen keskellä valtaisa voimavara.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)