Otetaan opiksi

Samalla kun Suomessa puretaan koronarajoituksia, meidän on myös käynnistettävä perusteellinen keskustelu siitä, mitä koronaepidemia meille opetti.  Siitäkin huolimatta, että Suomi on selvinnyt pandemiasta paremmin kuin monet muut maat, korona paljasti paljon puutteita ennakoinnissa ja varautumisessa tämänkaltaiseen kriisiin. Myös puutteita lainsäädännössä ja kriisijohtamisessa tuli esille.

Vuoden aikana keskusteluun on noussut esimerkiksi Suomen hallintojärjestelmän hajautetun mallin toiminta kriisiaikana ja siihen liittyvät vastuut ja valtaoikeudet. Esimerkkinä voidaan mainita lentokenttien terveysturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset.   Monessa vaiheessa tuli selväksi, ettei Suomessa ollut varauduttu tämänkaltaiseen kriisiin, vaikka esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunta jo viime kaudella varoitteli lukuisia asiantuntijoita kuultuaan, että tappava viruspandemia on hyvin mahdollinen lähitulevaisuudessa.

Kriisin aikana tapahtui myös ihmisoikeuksia loukkaavia virheitä. Näistä esimerkkejä olivat vierailujen kieltäminen ikäihmisten hoito- ja hoivakoteihin tai ”varmuuden vuoksi” palvelujen keskeyttäminen. Kaikki tämä aiheutti paljon turhaa kärsimystä sekä hoito-, hoiva- ja kuntoutusvelkaa yhteiskunnalle sekä eri ikäisille apua ja tukea tarvitseville kansalaisille.

Kriisin aikana on ryhdytty puhumaan paljon myös resilienssistä, joka perinteisesti on tarkoittanut kriisin sietokykyä. Pohjoismainen hyvinvointimalli osoittautui jälleen kerran resilientiksi ja siksi siitä on pidettävä kiinni. Resilienssi on yhteydessä luottamukseen ja luottamuspääoma säilyi yhteiskunnassamme suhteellisen korkealla, vaikka sitä esimerkiksi rokotusvastaisuudella ja erilaisilla salaliittoteorioilla yritettiin horjuttaa.

Mitä parempi väestön koulutustaso on, sen vaikeampi sitä on johtaa harhaan valeuutisilla. Siksi kaikille lapsille ja nuorille on taattava yhdenvertainen ja laadukas koulutuspolku. Median kriittinen lukutaito on myös keskeisiä lapsille ja nuorille opetettavia tulevaisuustaitoja.

Kriisin sietokyvyn lisäksi resilienssi on myös aktiivista sopeutumista uuteen tulevaisuuteen. Korona toi esille myös uusia mahdollisuuksia muun muassa hämmästyttävän nopeana digiloikkana. Yhteiskunnassa ei palata takaisin aikaan ”ennen koronaa”, vaan meidän on rakennettava yhdessä uutta koronan jälkeistä yhteiskuntaa.

Tulevaisuuteen suuntautuminen edellyttää, että otamme opiksemme nyt tehdyistä virheistä ja huomaamistamme puutteista ja siten valmistaudumme paremmin seuraavaan kriisiin.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Tulevaisuusvaliokunnan jäsen

 

 

Jätä kommentti

*