Yhteiskunta tarvitsee kaikkien työpanoksen

Jos haluamme saavuttaa hallituksen työllisyystavoitteen, edellyttää se osatyökykyisten ja vammaisten työllisyyden parantamisesta. On tärkeää erottaa nämä kaksi ryhmää toisistaan, sillä kaikki vammaiset eivät ole osatyökykyisiä. Monet vammaiset pystyvät tekemään kokoaikaista työtä, jos työyhteisössä on tehty kohtuullisia mukautuksia. Mukautuksia ovat esimerkiksi työoloihin, työn organisointiin ja työmenetelmiin tehtävät muutokset. Työnantajilla on mahdollisuus saada työolosuhteiden järjestelytukea, mutta työnantajat eivät tunne järjestelytuen mahdollisuuksia […]

Lue lisää

Sisäilmaongelmien ratkaisu edellyttää tutkittua tietoa, yhdessä tekemistä ja resursseja

Rakentamisen laatuun liittyvät ongelmat nousevat toistuvasti esiin sekä julkisessa että uudisrakentamisessa. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta on useaan otteeseen kiinnittänyt asiaa huomiota ja valiokunnan kannanottojen perusteella vuonna 2018 aloitettiin laaja ja poikkihallinnollinen Terveet tilat 2028 – hanke. Kymmenvuotisen hankkeen päätavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Asia sisältyy myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan […]

Lue lisää

Muistisairauksien hoidon eheä hoitoketju ei toimi – ja se tulee kalliiksi

Muistiliitto haluaa tänäkin vuonna rakentaa muistiystävällistä Suomea ja muistuttaa siitä, että muistiasia asia on kaikkien asia. Suomessa on tällä hetkellä noin 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kaksi läheistä, niin muistisairaudet koskettavat läheisesti yli puolta miljoonaan suomalaista. Muistisairaudet eivät kuitenkaan ole toivottomia sairauksia. Nykytietämyksen mukaan muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä tehokkaasti ja siksi aivoterveyden edistämiseen […]

Lue lisää

Laadukas hoitotyö edellyttää laadukasta koulutusta

Sairaanhoitajana ja terveydenhuollon opettajana olen huolestunut viesteistä, joita hoitotyön koulutuksesta kantautuu korviini. Viimeisimmässä Sairaanhoitajalehdessä kerrottiin Sairaanhoitajaliiton opiskelijakyselystä 2019. Tulokset ovat huolestuttavia. Noin puolet vastaajista arvioi, että lähiopetusta on liian vähän, eikä se kohdennu oleellisiin asioihin. Myös simulaatio-opetuksen vähäisyyttä kritisoitiin. Puutteena nähtiin myös se, etteivät opettajat käy tapaamassa opiskelijoita harjoittelussa. Joku vastaajista kommentoi lähiopetuksen määrään toteamalla, […]

Lue lisää

Ikäihmisten ihmisoikeuksien toteutumisessa puutteita

Tänään 10.12. vietetään YK:n ihmisoikeuksien päivää. Suomen ihmisoikeuskeskus on nostanut tänä vuonna esille erityisesti vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden oikeudet. Vammaisten henkilöiden oikeuksista puhuttiin erityisesti 3.12., jolloin vietettiin kansainvälistä vammaisten oikeuksien päivää. Monien selvitysten mukaan on ilmeistä, ettei Suomessa noudateta YK:n vammaisten oikeuksien sopimusta. Tänä vuonna ihmisoikeuskeskus nostaa voimallisesti esille myös Euroopan neuvoston uudistetun sosiaalisen peruskirjan […]

Lue lisää

Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista selkeää näyttöä

Viime viikon perjantaina pidettiin Eduskunnan Kansalaisinfossa Taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seuran, eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän ja valtakunnallinen taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyspisteen Taikusydämen, järjestämä seminaari kulttuurin ja taiteen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Seminaarin aluksi esiteltiin Maailman terveysjärjestö WHO:n marraskuun 11. päivän julkaistu yli 900 tutkimusta kattavaa tutkimusraportti, jonka mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että […]

Lue lisää

Lasten ja nuorten oikeudet mielenterveyspalveluihin eivät toteudu

Viime viikolla vietettiin sekä kansainvälistä lapsen oikeuksien viikkoa että mielenterveysviikkoa. Keskiviikkona eduskunnassa keskusteltiin myös terapiatakuu kansalaisaloitteesta. Aloitteessa vaaditaan mielenterveyspalveluiden tehostamista niin että hoidon tarpeen arviointi on tehtävä viimeistään kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta ja hoitoon pääsy viimeitään kuukauden kuluessa. Terapiatakuualoitteessa on siis kysymys lapsen oikeudesta oikea-aikaisiin mielenterveyspalveluihin. Toki mielenterveyspalvelujen ongelmat ja puutteet koskevat kaikenikäisiä, sillä yli […]

Lue lisää

Kuunnellaan työttömien omaa ääntä

Lokakuun lopussa julkaistiin tutkimus viime hallituksen lanseeraaman aktiivimallin työllisyysvaikutuksista. Mallin taustalla oli ajatus, että erityisesti pitkään työttömänä olleita tulee kannustaa sanktion uhalla osallistumaan työmarkkinoille. Työttömyys nähtiin yksilön valintana, eikä yhteiskunnallisena ongelmana, jolloin rankaisusta haluttiin tehdä ratkaisu. Työttömien omaa ääntä ei haluttu kuunnella ja se sivuutettiin. Tutkimus tuo esille sen, ettei tämän ihmisryhmän työllistymiseen aktiivimallilla ollut […]

Lue lisää

Johtamisen taidot korostuvat taloudellisesti vaikeina aikoina

Kuntien taloudellinen ahdinko on ajanut sote-palvelut monin paikoin kriisiin tai kriisin partaalle. Kriisin hoitaminen vaatii valtiota mukaantuloa. Kunnat eivät selviä tästä tilanteesta yksin, ellei palveluja haluta heikentää. On ristiriitainen tilanne, että sosiaali- ja terveydenhuollon laatuongelmiin ollaan nyt lainsäädännössäkin puuttumassa ja samanaikaisesti kunnissa käydään YT-neuvotteluja. Nykyinen kuntien ahdinko johtuu vahvasti niin huoltosuhteen heikkenemisestä ja väestörakenteen painottumisesta […]

Lue lisää

Ehkäisevä päihdetyö keskiöön

Suomen päihdehoidon malli on nykyisin monelta osin toimimaton. Viime vuosina päihdepalvelujen kustannuksia on karsittu kautta linjan, mutta toisaalta olemassa olevat resurssitkaan eivät kohdennu järkevästi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että samaan aikaan, kun pitkäkestoisen hoitoon ja kuntoutukseen pääsevien määrä supistuu, erikoissairaanhoidon kustannukset päihderiippuvaisten osalta kasvavat. Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja hoito riippuvuuden alkuvaiheessa on järjestetty huonosti ja […]

Lue lisää

Mielenterveyskuntoutujat – yhteiskunnasta syrjään heitetyt?

Sain muutama viikko sitten lahjaksi Ville Lähteen ja Johanna Vehkoon kirjan ’Jakautuuko Suomi?’, jossa tutkijat, toimittajat ja taiteilijat kuvaavat suomalaista eriarvoisuutta omista lähtökohdistaan käsin. Itseäni puhutti erityisesti Anu Silfverbergin ja Antti Järven kirjoitus: Terveiden ja sairaiden maailmojen rajalla, jossa käsiteltiin mielenterveyskuntoutujien tilannetta. He toteavat kirjoituksessaan, että tuetuissa asumispalveluissa asuvat mielenterveyskuntoutujat ovat yhteiskunnan vähäosaisimpia liki kaikilla […]

Lue lisää

Valvontaa tarvitaan edelleen vanhustenhoidon ja -hoivan palvelujen laadun varmistamisessa

Vanhustenhoito ja -hoiva on kuluneena vuonna noussut kohujen kautta voimakkaasti esille. Valvontaviranomaisille tulleiden epäkohtailmoitusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Erityisen paljon kasvua on ollut tämän vuoden alusta alkaen. Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella vanhuspalveluista tehtyjen kanteluiden määrä on viisinkertaistunut edellisvuoteen verrattuna. Epäkohtia ilmenee henkilöstön liian vähäisessä määrässä, palvelujen tarpeen arvioinnissa, hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemisessä, lääkehoidossa, sairaanhoidossa, […]

Lue lisää

Varautuminen vanhuuteen kannattaa

Vanhusten viikkoa on vietetty 1950-luvun alkupuolelta saakka lokakuun alussa. Tämän vuoden teemana on ’Varaudu vanhuuteen’. Varautumisesta vanhuuteen voi tarkastella monestakin näkökulmasta. Varautuminen on esimerkiksi asumisen esteettömyydestä huolehtimista. Onko koti sellainen, että siellä voi tulevaisuudessa liikkua apuvälineiden kanssa ja onko ulos lähteminen ja itselle tärkeiden asioiden harrastaminen mahdollista myös myöhemmällä iällä? On syytää muistaa, ettei esteettömän […]

Lue lisää

Ilmastopolitiikassa tarvitaan vahvaa kokonaisnäkemystä

Viime viikolla julkaistiin hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein ilmatoraportti. Raportti kertoo karua kieltä siitä, jos emme saa kasvihuonepäästöjämme ja näin ilmaston lämpenemistä hallintaan. Pahimmissa ennustuksissa jäätiköiden sulamisen seurauksena merenpinnan on laskettu kohoavan jopa metrin. Tämä tarkoittaisi miljoonien ihmisten asuinseutujen jäämistä veden alle ja valtaisaa humanitaarista katastrofia sekä pakolaisaaltoa. Haavoittuvaisimmassa asemassa olisivat pienten saarivaltioiden asukkaat mutta seurauksen […]

Lue lisää

Muistiystävällisten tekojen avulla kohti muistiystävällistä Suomea

Viime viikolla vietettiin Muistiviikkoa. Viikon teemana olivat muistiystävälliset teot. Muistiliiton tavoitteena on muistiystävällinen Suomi ja sitä rakennetaan tekojen kautta. Tähän tarvitaan poliittisia päätöksiä ja toisaalta myös jokaisen arjessa tehtäviä pienempiä tekoja. Rinteen hallituksen ohjelmaan on kirjattu monia tärkeitä tavoitteita ja keinoja muistiystävällisuuden lisäämiseksi. Esimerkkejä muistiystävällisistä teoista, joita jokainen voi tehdä: Voin tarjota vapaahetken omaishoitajille tarjoutumalla […]

Lue lisää

Nuorten hoivaajien tilanteeseen puututtava

Nuorilla hoivaajilla tarkoitetaan alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat kantamaan vastuuta esimerkiksi perheenjäsenestä tai muusta läheisestä tämän sairaudesta tai mielenterveys- tai päihdeongelmista johtuen. Nuoria hoivaajia arvioidaan Suomessa olevan vähintäänkin 20 000. Näiden lasten ja nuorten elämään kuuluu jatkuva huoli ja epävarmuus läheisen ihmisen terveydestä. Nuorten hoivaajien hoivavastuilla on kielteisiä seurauksia koulunkäyntiin, jatkokouluttautumiseen […]

Lue lisää

Keliakiakorvaus takaisin

Keliakia on vakava, parantumaton autoimmuunisairaus. Arvion mukaan vuonna 2019 Suomessa olisi 38 500 keliakiaa sairastavaa henkilöä. Muita autoimmuunisairauksia ovat muun muassa nivelreuma, tyypin 1 diabetes ja B12-vitamiinin puutteesta johtuva pernisiöösi anemia. Autoimmuunisairauksien ei tällä hetkellä ole tutkimuksiin perustuvaa ennaltaehkäisyä. Useisiin autoimmuunisairauksiin on käytössä lääkehoito ja yhteiskunta tukee niiden hoitoa lääkkeiden erityiskorvauksella (65% tai 100%). Keliaakikon […]

Lue lisää

Vammaisten oikeudet eivät toteudu – kielteinen suhtautuminen vammaisiin on jopa lisääntynyt

  Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen 10.6.2016 ja se on näin ollen osa Suomen velvoittavaa lainsäädäntöä. YK-sopimuksen mukaan esteettömyyden ja saavutettavuuden avulla on mahdollistettava vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä ja täysmääräinen osallistuminen kaikilla elämänalueilla. Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja sähköiseen viestintään liittyvät asiat. Saavutettavuudella […]

Lue lisää

Kokeilukulttuuri on hyvä asia – mutta ei sovi kaikkeen kehittämiseen

Kokeilukulttuuri ei ole uusi asia. Jo lähes kymmenen vuotta sitten aiemmassa työssäni työyhteisökouluttajana ja -valmentajana olin viemässä kokeilukulttuurin ideaa työpaikoille. Mottoni työssäni oli: Parempi tehdä virheitä ja epäonnistua kuin epäonnistumisen pelossa olla tekemättä mitään. Kokeilukulttuurissa on tärkeää muistaa, että epäonnistunutkin kokeilu on arvokas, sillä epäonnistumisen syitä tutkimalla on mahdollista oppia uutta. Kokeilukulttuuri on siis hyvä […]

Lue lisää

Näyttö käyttöön – myös poliittisessa päätöksenteossa

  Mitä on näyttöön perustuva toiminta? Näytöllä tarkoitetaan luotettavaa ja ajantasaista tutkimustietoa tai sen puuttuessa asiantuntijoiden yhteisymmärrystä asiasta. Vahvin näytön muoto on järjestelmällisen katsauksen tekeminen, jossa tarkoituksena on tiivistää luotettavien alkuperäistutkimusten näyttö kliinisen ja hallinnollisen päätöksenteon tueksi. Tiivistetty tutkimustieto tarjoaa tietoa esimerkiksi eri menetelmän vaikuttavuudesta, käyttökelpoisuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja merkityksellisyydestä.   Näyttö sosiaali- ja terveystoimessa Näyttöön […]

Lue lisää

Kuka on CODA?

CODA-lapsella tarkoitetaan kuulevaa lasta tai nuorta, jonka toinen tai molemmat vanhemmista ovat kuuroja (Children Of Deaf Adults), minkä vuoksi viittomakieli on lapsen ja vanhemman tai vanhempien välisen kommunikaation pääasiallinen keino. Näin viittomakielestä myös muodostuu tosiasiassa paitsi lapsen toinen äidinkieli, mutta myös vahva osa hänen arkeaan ja identiteettiään, kun merkittävä osa perheen sisäisestä kommunikaatiosta tapahtuu viittomalla. […]

Lue lisää