Vammaispalvelulakiesityksessä on paljon korjattavaa

Vammaispalvelulakiesityksen lausuntokierros loppui 4.4. Lausuntoja tuli yhteensä 214 kappaletta, joista monet erittäin kriittisiä. Lakiesityksessä on siis vielä paljon korjattavaa, ennen kuin se voidaan tuoda eduskunnan käsittelyyn. Olen tutustunut nyt moniin lausuntoihin ja kriittistä palautetta on tullut esimerkiksi eri vammaisjärjestöiltä ja myös muilta asiantuntijatahoilta. Suomen ratifioima YK:n vammaissopimus ei ole ohjannut lakiesityksen laadintaa. Keräsin tähän muutaman […]

Lue lisää

Nyt pitää olla huolissaan

Kuntien eläkevakuutuksen uudet eläköitymisennusteet julkaistiin pari viikkoa sitten. Ennusteet on laadittu valtakunnallisesti ja aineistosta on poimittavissa myös maakunnalliset sekä kuntakohtaiset luvut. Ennuste on tehty kuntien, valtion sekä kirkon työntekijöistä kustakin erikseen sekä yleisimmistä ammattiryhmistä. Tulosten pitäisi kyllä ravistella meitä kaikkia. Julkisen alan työntekijöistä vanhuuseläkkeelle siirtyy seuraavien kymmenen vuoden aikana kunta-alalla arviolta noin 23 % nykyhenkilöstöstä, valtiolla noin […]

Lue lisää

Omaishoitajia tulisi kuulla enemmän

Viime viikolla pidettiin Miina Sillanpään Säätiön, Maria Akatemian, Kuntoutussäätiön ja Omaishoitajaliiton yhdessä järjestämä seminaari, jonka aiheena olivat omaishoitajan arki ja haastavat tunteet. Seminaari on osa Tunne voimavarasi (2020–2022) hanketta, jolla edistetään ikääntyvien omaishoitajanaisten hyvinvointia ja ehkäistään omaishoitosuhteissa tapahtuvaa kaltoinkohtelua. Olin Miina Sillanpää -säätiön hallituksen puheenjohtaja käyttämässä seminaarissa avauspuheenvuoron, jonka nyt jaan referoiden blogini lukijoille.   […]

Lue lisää

Turvallisuus on monen tekijän kokonaisuus

Eduskunta kävi viime viikolla laajan keskustelun valtioneuvoston selonteosta sisäisestä turvallisuudesta ja hallintovaliokunnan mietinnöstä selonteosta. Turvallisuus mielletään usein kapea-alaisesti esimerkiksi fyysisenä koskemattomuutena ja rikoksen torjuntana. Nämä ovat tärkeitä teemoja, mutta turvallisuuskeskusteluun tulee ottaa myös laajempi näkökulma, jota myös eduskuntakeskustelu onneksi heijasteli, sillä asia on laaja ja monimuotoinen. Turvallisuuden tunne on meistä monelle viime aikoina ollut vakavasti […]

Lue lisää

Puhevammaisten oikeus palveluihin huomioitava vahvemmin

Meillä Suomessa on noin 65 000 eri syistä puhevammaista ihmistä. He kokevat arjessaan usein esteitä ja epätasa-arvoa palvelujen saavutettavuudessa. Esteettömän kommunikaatio korostuu erityisesti terveydenhuollon palveluissa, joissa tarvittavia palveluita ei saada tai jopa vaarallisia tilanteita syntyy herkästi, jos yhteistä kommunikaatioväylää ei löydetä. Palvelun saavutettavuus on nykyisin lähes aina riippuvainen puheella toimimisesta. Olen saanut eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja […]

Lue lisää

Ikääntyneiden asumisen parantamiseen tarvitaan vahvoja tekoja

Eduskunta kävi viime keskiviikkona laajan keskustelun asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta. Ohjelmassa linjataan kattavasti asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista tuleville vuosille. Sen lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus hyvinvointia tukevaan asuntoon ja asuinympäristöön. Ohjelman avulla tavoitellaan myös hyvää ja kohtuuhintaista asumista kaikille sekä pienennetään asumisen ilmastokuormaa. Omassa puheenvuorossani eduskuntakeskustelussa otin kantaa erityisesti ikääntyneiden asumiseen. Hyvä että tämä tärkeä teema […]

Lue lisää

Puhelinmyyntisääntelyn tiukentaminen vahvistaa kuluttajansuojaa

Eduskunta keskusteli viime viikon keskiviikkona hallituksen laajasta esityksestä kuluttajasuojalain muuttamisesta ja siihen sisältyvästä esityksestä puhelinmyynnin säätelyn kiristämiseksi. Esitys on erittäin tarpeellinen, sillä tällä hetkellä puhelinmyynnissä erityisesti ikäihmisten ja muistisairaiden kohdalla rikotaan valitettavan usein myyntityön eettistä koodistoa ja he joutuvat paikoin erittäinkin aggressiivisen myyntipuheen tai jopa suoranaisen tyrkytyksen uhreiksi. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että tämä […]

Lue lisää

Koskettaa ja tulla kosketetuksi

  Kävin 16-vuotiaan tyttärentyttäreni Erikan kanssa vierailulla 83-vuotiaan hoivakodissa asuvan muistisairaan läheiseni luona. Otimme vierailun aikana muutamia valokuvia, joita vasta tarkemmin kotona katselin. Niiden katsominen sai minut herkistymään. Miten suuri kosketuksen tarve ikäihmisellä onkaan ja miten vähään hän joutuu joskus tyytymään. Koskettaminen ja kosketetuksi tuleminen ovat ihmisyyteen kuuluva inhimillinen perustarve. Hyvä kosketus rauhoittaa, lievittää stressiä […]

Lue lisää

Vammaisten syrjintää on myös puolueiden toiminnassa

Olen usein blogeissani kirjoittanut vammaisten oikeuksista – tai pikemminkin niiden toteutumattomuudesta. Nyt on pakko kirjoittaa asiasta jälleen, sillä viime viikolla ilmestyi Demo Finlandin tekemä selvitys vammaisten osallisuudesta suomalaisissa puolueissa. Luulisi, että puolueet ovat ottaneet asian vakavasti, sillä virallisesti kaikki puhuvat yhdenvertaisuuden ja YK:n vammaissopimuksen puolesta. Puolueet toimivat edustuksellisessa demokratiassa portinvartijoina ja siksi ihmisten mahdollisuus osallistua […]

Lue lisää

Työyhteisön ristiriitoihin puuttuminen osoittaa vahvaa johtajuutta

En ole pitkään aikaan blogissani kirjoittanut työyhteisöjen hyvinvointiin liittyvistä asioista, vaikka kansanedustajan työssänikin joudun usein kuulemaan kertomuksia työyhteisön pahoinvointia aiheuttavista käsittelemättömistä ristiriidoista. Olen kuullut tapauksista, joissa vastuuttomaan työkäyttäytymiseen tai suorastaan epäasialliseen käytökseen ei olla työnantajan toimesta puututtu lainkaan tai tilanteita on katsottu liian kauan läpi sormien. Epäasiallisen käytöksen kohteeksi joutunut ja siitä tavalla tai toisella reagoiva […]

Lue lisää

Miten vammaisten oikeudet varmistetaan hyvinvointialueilla?

Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen vuonna 2016. Sopimuksella taataan vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistetään heidän ihmisarvonsa kunnioittamista. Sopimuksen määräykset edellyttävät, että kaikissa vammaisia koskevissa asioissa vammaiset henkilöt otetaan mukaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja heitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä tarkoittaa myös vammaisneuvostojen ja kokemusasiantuntijoiden vahvaa hyödyntämistä hyvinvointialueilla. Laki […]

Lue lisää

Erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanne vaatii nopeita toimenpiteitä

Suomessa on lähes 150 000 erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Erityisen tuen tarve voi johtua esimerkiksi vammaisuudesta, pitkäaikaissairaudesta, neuropsykiatrisesta häiriöstä tai autisminkirjon piirteistä. Nämä lapset tarvitsevat aikuisen hoivaa, huolenpitoa ja tukea enemmän kuin ikätoverinsa ja tämän vuoksi arki on erityislapsiperheissä hyvin kuormittavaa. Tämän lisäksi arkea kuormittavat lukuisat hoito- ja tutkimustoimenpiteet, palaverit, suunnitelmat, kuntoutukset, tiedon, tukien ja […]

Lue lisää

Hoitotyön erikoistumiskoulutuksella on kiire

Vaikka suomalainen sairaanhoitajakoulutus on korkeatasoinen, se ei anna valmiuksia toimia erityisasiantuntijatehtävissä ja juuri näistä henkilöistä on suuri puute. Työelämässä puuttuu edelleen muun muassa muistihoitajia, reumahoitajia, tehohoitajia ja kehitysvammatyön erityisosaajia. Tarvitsemme vahvempaa erikoistumiskoulusta, jotta terveydenhuolto voi jatkossa vastata kattavasti väestön tarpeisiin. Joulun jälkeen julkaistiin sosiaali ja terveysministeriössä ensimmäiset ehdotukset kliinisen hoitotyön erikoistumisaloista. Tätä työtä on odotettu […]

Lue lisää

Hyvinvointialueilla otettava uusi suunta

Monien selvitysten mukaan hallinnon ja toiminnan siiloutuminen heikentää toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Tämä näkyy sekä ministeriöissä, että alueilla ja kunnissa. Työskentelen eduskunnassa tulevaisuusvaliokunnassa ja tarkastusvaliokunnassa ja molemmat valiokunnat ovat lausunnoissaan ja mietinnöissään tuoneet esille erityisesti huolensa lasten ja nuorten palveluiden siiloutumisesta. Vuodenvaihteessa on ilmestymässä tarkastusvaliokunnan tilaama selvitys, jonka aiheena on nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelurakenne, rahavirrat syrjäytymisen […]

Lue lisää

Paljon onnea 104-vuotiaalle Suomelle

Eilen vietimme itsenäisyyspäivää ja samalla on tärkeä muistaa niitä henkilöitä, jotka ovat taistelleet meille vapauden ja jotka sotien jälkeen rakensivat hyvinvointiyhteiskuntamme. Meidän velkamme sotiemme veteraaneille on valtaisa. Monet lähtivät sotaan nuorina miehinä ja antoivat nuoruusvuotensa isänmaan eteen juoksuhaudoissa puolustaessaan itsenäisyyttämme. Monet haavoittuivat ja invalidisoituivat ja menettivät terveytensä. Monet antoivat henkensä. Ei sovi unohtaa myöskään rintamalla […]

Lue lisää

Sote-uudistus henkilöstön näkökulmasta

Kansalaisten ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien kansalaisten kannalta tulevat vaalit ovat tärkeimmät vaalit pitkään, pitkään aikaan. Kyseessä on suurin yhteiskunnallinen uudistus vuosikymmeniin. Nämä ovat myös tulevaisuusvaalit! Tässä kirjoituksessa otan kantaa tuleviin vaaleihin työntekijöiden ja työn kehittämisen näkökulmasta. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalalla suuri ongelma on työntekijöiden uupuminen. Tämä johtuu liian suuresta työmäärästä, jota korona […]

Lue lisää

Muistityö vaatii erityisosaamista

Viime lauantaina olleeseen Muistiliiton liittovaltuuston kokoukseen osallistuin Muistiliiton hallituksen puheenjohtajana viimeistä kertaa. Ensin vuoden alusta puheenjohtajana jatkaa terveystieteiden tohtori, gerontologian ja kansanterveyden sekä gerontologisen hoitotieteen dosentti Jenni Kulmala. Olen ollut Muistiliiton johdossa 10 vuotta ja nyt on korkea aika vaihtaa puheenjohtajaa, sillä on järjestön etu, että luottamushenkilöt vaihtuvat aika ajoin. Olen tehnyt muistityötä Suomessa eri […]

Lue lisää

Eläkkeensaajien Keskusliitto tärkeällä asialla

Sain sähköpostiini marraskuun alussa Eläkkeensaajien Keskusliiton liittokokouksen tiedotteen. Ilahduin tiedotteesta, sillä siinä nostettiin tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita esille ja kerrottiin muun muassa, että EKL perustaa tulevaisuustyöryhmän, jonka toimintaan se kutsuu eri tahoja ja eri ikäisiä ihmisiä. Tämän kaltaista työtä toivoisi tehtävän monissa muissakin liitoissa, yhdistyksissä ja järjestöissä. Tulevaisuus ei vyöry päällemme – se tehdään yhdessä. […]

Lue lisää

Oikeus olla lapsi ei aina toteudu

Tällä viikolla vietetään ehkäisevän päihdetyön viikkoa ja ensi viikolla (15–21.11) on lapsen oikeuksien viikko. Lasten oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun.  Luin viime viikolla Ani Kellomäen kirjan (2017): ’Kosteusvaurioita. Kasvukertomuksia pullon juurelta’, missä on kerrottu 40:n suomalaisen kertomuksia siitä, millaista oli kasvaa ”pullon juurella” ja miten nämä kokemukset vaikuttavat aikuisuudessa. Kirjassa tulee esille […]

Lue lisää

Kyllä eläkeläisköyhyydestä täytyy edelleen puhua ja selvityksiäkin tehdä

Vaikka eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo onkin parantunut viime vuosina muun muassa palkkojen kasvun ja työurien pidentymisen myötä, niin siitä huolimatta on suuren eläkeläisjoukon pienituloisuus ja suoranainen eläkeläisköyhyys yhteiskunnassamme edelleen laaja epäkohta. Sosioekonomisista ryhmistä eniten lukumäärällä mitattuna alle köyhyysrajan elää nimenomaan eläkeläisiä. Eläketurvakeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2019 lähes 40 prosentilla eläkkeensaajista eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä […]

Lue lisää

Kohti yhdessä tekemistä

Tulevia hyvinvointialueita, kuntia ja (sosiaali- ja terveys-) järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi.  Hyvinvointialueilla ja kunnilla on lakisääteinen velvollisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen alueella, mutta myös järjestöjen toiminta on varmistettava julkisten palveluiden rinnalla. Se on ehdoton edellytys sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Ilman järjestöjä moni ihminen jäisi vaille tarvitsemaansa apua. Suomessa on lähes 11 000 sote-yhdistystä ja 200 […]

Lue lisää