Peruspalvelujen laadusta tinkiminen on kohtalokasta!

Itä-Suomen aluehallintovirasto kävi pari viikkoa sitten eduskunnassa tapaamassa alueen kansanedustajia. Keskustelun aikana tuli esille lukuisia erityisesti Itä-Suomea koskevia ongelmia.  

Aluehallintoviranomaiset ovat huomanneet, että erityisesti yksityisten isojen yritysten ikäihmisten ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen yksiköissä henkilöstömitoitus on usein liian pieni kuntouttavaan ja asukkaiden oikeuksia turvaavaan hoitoon ja hoivaan. Suurten yritysten tuottamissa vanhusten asumispalveluissa aluehallintovirasto on joutunut usein ohjaamaan palveluntuottajia muun muassa asiakasturvallisuuteen, terveydentilan seurantaan, lääkehoitoon ja jopa hyvään perushuolenpitoon liittyvissä asioissa. Päihdepalveluissa kuntouttavaa hoitoa toteutetaan vielä heikommin kuin vanhuspalveluissa.  

Henkilöstömitoitusten pitäisi olla vähintään suositusten minimitasolla ja toisaalta henkilöstömäärää tulisi säätää asiakkaiden yksilöllisen palvelutarpeen mukaan. Näin ei kuitenkaan tapahdu ja norminpurkutalkoiden myötä valvontaviranomaiset joutuvat luopumaan juuri käyttöönotetuista mitoitussuosituksista. Tämä on heikentänyt merkittävästi valvontaviranomaisten mahdollisuutta ohjata palvelujen tuottamista ja turvata asiakkaiden oikeuksia. Tämä epäkohta ei korjaannu, ellei lakiin saada kirjatuksi riittävä henkilöstömitoitus heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden asumispalveluihin sekä nykyistä tiukempi vaatimus yksilöllisten perusoikeuksien toteutumisesta. 

Myös Kela-palveluiden toteutuksessa on enemmän ongelmia Itä-Suomessa, mikä näkyy esimerkiksi Kela-taksikuljetuksissa. Asiakkaat ovat jääneet vaille kyytiä ja sen myötä vaille sovittuja terveydenhuollon palveluja. Vaikka tilannetta on ryhdytty Kelan toimesta korjaamaan, erityisesti Itä-Suomessa on edelleen paljon ongelmia.  

Erityisen huolestuttavaa on Kelan kriteerien tiukentaminen esimerkiksi vammaisten lasten kuntoutuksessa. Kelan kilpailutuksessa hinnan osuus on jopa 80 prosenttia. Tämä on tarkoittanut, että kokeneita ja osaavia terapeutteja on jäänyt palvelujen tuottamisen ulkopuolelle. Itä-Suomen alueella jopa kuntoutuksia on keskeytynyt. Tämä on erityisen huolestuttavaa vammaisten lasten kohdalla, sillä kuntoutuminen on hidasta ja se vaatii osaavaa seurantaa ja vuorovaikutusta lapsen läheisten ja muun kuntoutusverkoston kanssa. Palveluntuottajan vaihtuminen ja/tai palvelun keskeytyminen haittaavat lapsen kuntoutumista. 

Myös perustoimeentulon siirtäminen Kelalle on aiheuttanut Itä-Suomessa erityisen paljon ongelmia, koska Kelasta ei ohjata asiakkaita riittävästi sosiaalitoimeen hakemaan heille oikeutettua ehkäisevää ja/tai täydentävää toimeentulotukea. Ongelman ydin tuntuu olevan Kelan työntekijöiden puutteellisessa perehdyttämisessä sosiaalihuollon lainsäädäntöön. Lisäksi Kelan toimeentulotuen myöntämisessä on samoista syistä johtuvaa puutteellista toimintaa, joka ei vastaa toimeentulolain tarkoitusta! 

Itä-Suomen väestö on ikääntynyttä. Alueellamme on työttömyyttä, mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä erilaista syrjäytymisen uhkaa enemmän kuin muilla alueilla maassamme. Siksi edellä kuvatun epäkohdat resurssien riittävyydessä ja palvelujen laadussa ovat erityisen huolestuttavia.  

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)