Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kuntavaalitavoitteista

Olen näin vaalien alla lukenut mielenkiinnolla eri sosiaali- ja terveysjärjestöjen kuntavaalitavoitteita. Toki niissä tulee esille oman jäsenistönsä erityistarpeet ja näkökulmat, mutta suurin osa järjestöistä korostaa kahta asiaa: terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tärkeyttä ja osallisuuden lisäämistä kansalaisyhteiskunnan avulla.

SOSTE eli Suomen sosiaali- ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 230 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja, on tehnyt hyvän yhteenvedon näiden kahden tavoitteen sisällöstä ja merkityksestä.

Ensimmäisessä tavoitteessa SOSTE korostaa hyvinvointitalouden merkitystä. Hyvinvointitaloudesta keskeinen käsite on hyvinvointi-investointi. Elinvoimainen kunta panostaa tuottavuutta, työllisyyttä ja toimintakykyä parantaviin investointeihin sekä monipuolisiin rakenteellisiin uudistuksiin. Tarvitaan panostuksia muun muassa koulutukseen, terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen, kulttuuriin ja kaikkien työllisyyden edistämiseen. Pitkällä tähtäyksellä panostukset ennaltaehkäisyyn ja terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen säästää tulevia sosiaali- ja terveystoimen menoja.

Terveyden edistäminen edellyttää muun muassa esteettömyyttä, turvallisia, viihtyisiä, esteettisiä ja yhteisöllisyyteen kannattavia ympäristöjä, valaistuja katuja, aurattuja teitä ja hiekoitettuja jalkakäytäviä sekä monipuolisia kulttuuri-, sivistys- ja vapaa-ajan palveluita. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien hallintokuntien yhteinen asia.

Hyvinvointiin kohdistuvien riskien torjunnassa ilmastonmuutoksen torjunnalla ja luonnon monimuotoisuuden varmistamisella on keskeinen merkitys. Sen lisäksi, että kysymys on koko maapallon tulevaisuudesta, ilmastonmuutoksen hillintätoimet voivat edistää myös terveellisiä elintapoja ja vähentää ilmansaasteisten terveyshaittoja kunnissa.

Toinen Sosten keskeinen kuntavaaliteema on kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Järjestöt toimivat alustana kansalaistoiminnalle ja osallisuudelle sekä tarjoavat asiantuntevaa tukea ihmisille eri elämäntilanteissa. Yhdistysten tuottamat palvelut ja neuvonta tulee ottaa käyttöön osana palvelupolkuja esimerkiksi vertais- ja tukiryhminä tai vaikkapa omaishoidon tukena.

Osallisuuden edellytyksenä on, että järjestöjä ja kuntalaisia kuunnellaan ja että opitaan toimimaan kumppaneina. Erilaiset asiakasraadit sekä vanhus- ja vammaisneuvostot eivät saa olla pelkkää näennäisdemokratiaa, vaan niitä on aidosti kuultava.

Jotta järjestöt pystyvät toimimaan kunnan toimintoja ja kuntalaisia auttaen ja tukien, kunnan on tarjottava järjestöille kohtuuhintaisia tai maksuttomia toimitiloja ja näin mahdollistaa kansalaisjärjestötoiminta. Esimerkiksi kuntien myöntämät avustukset ovat tärkeitä erityisesti pienille yhdistyksille.

Näistä kaikista voit lukea enemmän Sosten sivuilta. Siellä on myös esitelty tavoitteisiin liittyviä hyviä käytäntöjä, ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Kuten alussa totesin, monien järjestöjen vaalitavoitteissa ovat nämä samat viestit hiukan eri tavoin sanoitettuna ja oman jäsenistön näkökulmaa esille tuoden.

Esimerkiksi Kehitysvammaisten Tukiliiton vaalislogan on: ”Meidän kaikkien kunta.”

Tukiliiton tavoitteiden mukaan, meidän kaikkien kunta:

  • Turvaa palvelut
  • Ei tee lyhytnäköisiä säästöpäätöksiä
  • Mahdollistaa jokaisen kuntalaisen osallistumisen

Haluan rohkaista kaikki kuntavaaleissa ehdolla olevia tutustumaan eri järjestöjen kuntavaalitavoitteisiin. Ne tuovat kattavasti esille eri toimijoiden esille nostamia kehityskohteita ja avaavat eri ihmisryhmien tilannetta aivan ”ruohonjuuritasolla”. Tämä on arvokasta tietoa meille kaikille, mutta erityisesti tuleville kuntapäättäjille.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

 

Jätä kommentti

*