Suomi menestyy, kun Eurooppa menestyy

Eduskunta kävi viime viikolla hyvän ja kattavan keskustelun hallituksen EU-selonteosta. Tiiviisti voisi todeta, että Suomi menestyy, kun Eurooppa menestyy.  Olemme kiinteästi osana yhteistä markkina-aluetta ja kansainvälistä yhteistyötä.

Suomessa on viime aikoina paljon keskusteltu siitä, paljonko Suomi maksaa erilaisia maksuja EU:lle ja mitä saamme vastineeksi. EU:n arvo Suomelle ei kuitenkaan perustu vain euromääräisiin lukuihin siitä, minkä verran unionille maksetaan ja minkä verran unionista saadaan rahaa. Esimerkiksi sisämarkkinoille kuulumisen tuomat hyödyt ylittävät monin kerroin maksamamme jäsenmaksut. Viennistämme noin 60 prosenttia suuntautuu EU:n sisämarkkina-alueelle, ja jos EU hyytyy, Suomikin hyytyy.

Eurooppa menestyy, jos se on yhtenäinen, aloitteellinen, yhteistyökykyinen sekä jos se pystyy toimimaan luovasti ja avoimesti. Tällainen Eurooppa on myös kriisinkestävä eli resilientti. Resilienssin kannalta selonteossa tärkeinä asioina on painotettu muun muassa EU:n omien vahvuuksien kehittämistä, reiluun kilpailuun ja maailmantalouteen osallistumista, EU:n arvojen ja etujen entistä määrätietoisempaa edistämistä ja vastuunkantoa ulkoisessa toiminnassa.

Maailman suuret haasteet edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, eriarvoisuus, luonnonvarojen ylikulutus ja pandemiat koskettavat myös meitä keskinäisriippuvuuden vuoksi. Toisaalta EU on Suomelle vaikutuskanava, jonka kautta voimme olla kokoamme suurempi.

Yle julkaisi hiljattain Suomalaisen Tiedeakatemian nimittämän COVID-19-asiantuntijaryhmän ehdotukset siitä, miten selviämme tulevista kriiseistä. Asiantuntijaryhmän tutkijat korostivat, että Suomen on oltava edelläkävijä asiantuntijuudessa ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristökriisin ratkaisemiseksi. Ilmaston lämpeneminen on suurempi riski maailman tulevaisuudelle kuin koronapandemia. Edelläkävijyys on myös Suomen etu, sillä biotalous ja vihreä teknologia ovat tulevaisuuden aloja. Tätä kehitystä vahvistaa myös EU:n yhteinen elvytyspolitiikka.

Suomella on mahdollisuus olla suunnannäyttäjä kestävässä kehityksessä ja ottaa kärkipaikka globaalissa kilpailussa, sillä meillä on huippuosaamista ilmastokestävien ratkaisujen luomisessa. Siksi EU:n tavoite ilmastoneutraalisuudesta 2050 mennessä ja Suomen kansallinen tavoite saavuttaa ilmastoneutraalisuus 2035 mennessä ovat todella tärkeitä tavoitteita.

Toimenpiteiden hyväksyttävyyden kannalta on kuitenkin tärkeää varmistaa sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus ilmastotoimissa eli varmistaa tuki alueille, toimialoille ja työntekijöille, joita muutos eniten koskee.

Perusarvot, kuten demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet, ovat unionin toiminnan perusta. Näiden arvojen toteutuminen tekee Euroopasta arvoyhteisön ja siksi on tärkeää, että Suomi puolustaa näitä periaatteita kaikissa tilanteissa. Siksi oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen EU-varojen käyttöön on oltava Suomen tavoite ja periaate jatkossakin.

Käpertyminen itseemme olisi tulevien mahdollisuuksien hukkaan heittämistä, mikä merkittävällä tavalla myös näivettäisi tulevaa kasvuamme, työllisyyttä ja tätä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Vahva, yhtenäinen ja toimintakykyinen EU on myös Suomen etu.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

Jätä kommentti

*