Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii jämäkämpää toimintaa!

Kuntalain mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää edelleen kuntien perustehtäväksi, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivät maakunnille. Toivottavasti kunnissa ymmärretään asian tärkeys. Mikäli halutaan aidosti saada sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kuriin, lähtökohtana on oltava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen. Elintapojen ja elinolojen vaikutus elämän odotettuun pituuteen on 80 – 90 prosenttia. Palveluiden merkitys on vain 10 – 20 prosenttia. Puhuttaessa terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja eliniänodotteesta on kaksi asiaa, joihin ei voi vaikuttaa: geeneihin ja ikään. Kaikkeen muuhun voi. Terveistä elämäntavoista on yksilöllä oma vastuunsa. Yhteiskunnallisilla päätöksillä on kuitenkin vaikutusta siihen, miten helppoa tai vaikeaa on noudattaa terveitä elintapoja. 

Asia on ajankohtainen, sillä suomalaisten eliniän kasvu on tyrehtynyt. Virallisten tietojen mukaan suomalaismiesten elinajanodote kutistui vuonna 2016 noin 0,1 vuodella, naisten luku pysyi edellisvuoden tasolla. Tilastokeskuksen mukaan Suomeen syntyvien tyttöjen elinajanodote oli vuosien 2014 – 2016 tietojen perusteella 84 ja poikien 78 vuotta. Maakuntien väliset erot elinajanodotteessa ovat kuitenkin suuria. Ero eri maakuntien tyttövauvojen pisimmän ja lyhyimmän elinajanodotteen välillä on runsaat 2,5 vuotta ja poikien 3.8 vuotta. 

Suuret erot elinajanodotteessa johtuvat sairastavuudesta ja elintavoista. Yleistäen voidaan sanoa, että Länsi-Suomessa eletään terveempänä ja pidempään kuin Itä-Suomessa. Pohjanmaalla syntyvä tyttö voi odottaa elävänsä yli 85-vuotta, mutta Kainuuseen tai Etelä-Savoon syntyvä poika noin yhdeksän vuotta vähemmän. 

Manner-Suomen sairaimmat löytyvät Pohjois-Savosta, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, terveimmät Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta. Elintavoista johtuvat verenkiertoelinten sairaudet vievät elinvuosia Kainuussa ja Lapissa. Alkoholikuolemat ja itsemurhat ovat yleisimpiä Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. 

Huolestuttavaa on, että monessa suhteessa tilanne terveellisten elämäntapojen suhteen on mennyt huonompaan suuntaa viime vuosien aikana. Esimerkiksi väestön kolesterolitaso kääntyi pitkän laskun jälkeen nousuun vuonna 2007. Ylipaino ja alkoholinkäyttö ovat lisääntyneet, jonka seurauksena verenpainetason laskun hyvä kehitys on taittunut. 

Lihavuuden ja kakkostyypin diabeteksen lisääntyminen selittävät paljon elinajanodotteen laskua. Tässäkin on suuria eroja maakuntien välillä. Pohjanmaalla asuvista miehistä lihavia on 18,8 prosenttia ja Kainuussa asuvista miehistä lihavia on 28,5 prosenttia. Ylipainon lisäksi kuolleisuuteen vaikuttaa alkoholi. Alkoholikulutuksen laskun pysähtymisen myötä alkoholi- ja tapaturmakuolleisuus on kääntynyt kasvuun. 

Mikä selittää maakuntakohtaisia eroja? 

Monella muuttotappioalueella terveet ja nuoret lähtevät, sairaat ja ikääntyneet jäävät. Toisaalta Itä-Suomen geeniperimässä on monille pitkäaikaissairauksille altistavia tekijöitä. 

Tutkimusten mukaan myös pakotettu yksinäisyys altistaa epäterveellisille elämäntavoille ja lisää esimerkiksi masennuksen riskiä. Parisuhteessa elävillä menee yleensä paremmin kuin yksinään olevilla. Esimerkiksi hyvässä parisuhteessa pidetään toisesta huolta. Yhteisöllisyys ja aktiivisuus sekä vahvat turvaverkot tukevat terveellistä elämäntapaa. 

Tutkimusten mukaan henkilön sosioekonominen asema – eli koulutustaso ja tulotaso – vaikuttavat terveyteen ja elintapoihin. Köyhän on vaikeampi elää terveellisesti, sillä esimerkiksi terveellinen ruoka on kalliimpaa kuin epäterveellinen. Lisäksi eri selvityksistä näkee, että alueilla, joissa on pitkäaikaistyöttömyyttä paljon ja korkeakoulutettuja vähän, tupakointi ja runsaus alkoholinkäyttö on yleisempää. Epäterveellinen syöminen, tupakointi ja alkoholinkäyttö voivat myös periytyä sukupolvelta toiselle. 

Terveyteen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa sekä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan toimesta. Suuri riski tällä hetkellä on, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen myllerryksessä tämä tärkeä asia jää liian vähälle huomiolle!  

Merja Mäkisalo-Ropponen

 

Kommentit

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Olavi Koskela, nyt en yhtään ymmärrä, mistä vedät tällaisia johtopäätöksiä. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy on tietysti kaikkein tärkeintä ja siitä olen puhunut vuosikausia. Sen eteen demarit tekevät työtä. Haluatko että lähetän Sinulle aiheesta kirjoittamiani juttuja, koska jokin kumma väärinkäsitys tässä nyt on, enkä viitsisi tässä jankata asiasta, sillä luulen, että olemme ihan samaa mieltä! Tämän jutun tarkoitus oli tuoda esille maakuntien välisiä sairaus- ja terveyseroja, jotka selittyvät myös tuloeroilla ym. (mutta osittain myös geeneillä)

Jätä kommentti

*