Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii jämäkämpää toimintaa!

Kuntalain mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää edelleen kuntien perustehtäväksi, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivät maakunnille. Toivottavasti kunnissa ymmärretään asian tärkeys. Mikäli halutaan aidosti saada sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kuriin, lähtökohtana on oltava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen. Elintapojen ja elinolojen vaikutus elämän odotettuun pituuteen on 80 – 90 prosenttia. Palveluiden merkitys on vain 10 – 20 prosenttia. Puhuttaessa terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja eliniänodotteesta on kaksi asiaa, joihin ei voi vaikuttaa: geeneihin ja ikään. Kaikkeen muuhun voi. Terveistä elämäntavoista on yksilöllä oma vastuunsa. Yhteiskunnallisilla päätöksillä on kuitenkin vaikutusta siihen, miten helppoa tai vaikeaa on noudattaa terveitä elintapoja. 

Asia on ajankohtainen, sillä suomalaisten eliniän kasvu on tyrehtynyt. Virallisten tietojen mukaan suomalaismiesten elinajanodote kutistui vuonna 2016 noin 0,1 vuodella, naisten luku pysyi edellisvuoden tasolla. Tilastokeskuksen mukaan Suomeen syntyvien tyttöjen elinajanodote oli vuosien 2014 – 2016 tietojen perusteella 84 ja poikien 78 vuotta. Maakuntien väliset erot elinajanodotteessa ovat kuitenkin suuria. Ero eri maakuntien tyttövauvojen pisimmän ja lyhyimmän elinajanodotteen välillä on runsaat 2,5 vuotta ja poikien 3.8 vuotta. 

Suuret erot elinajanodotteessa johtuvat sairastavuudesta ja elintavoista. Yleistäen voidaan sanoa, että Länsi-Suomessa eletään terveempänä ja pidempään kuin Itä-Suomessa. Pohjanmaalla syntyvä tyttö voi odottaa elävänsä yli 85-vuotta, mutta Kainuuseen tai Etelä-Savoon syntyvä poika noin yhdeksän vuotta vähemmän. 

Manner-Suomen sairaimmat löytyvät Pohjois-Savosta, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, terveimmät Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta. Elintavoista johtuvat verenkiertoelinten sairaudet vievät elinvuosia Kainuussa ja Lapissa. Alkoholikuolemat ja itsemurhat ovat yleisimpiä Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. 

Huolestuttavaa on, että monessa suhteessa tilanne terveellisten elämäntapojen suhteen on mennyt huonompaan suuntaa viime vuosien aikana. Esimerkiksi väestön kolesterolitaso kääntyi pitkän laskun jälkeen nousuun vuonna 2007. Ylipaino ja alkoholinkäyttö ovat lisääntyneet, jonka seurauksena verenpainetason laskun hyvä kehitys on taittunut. 

Lihavuuden ja kakkostyypin diabeteksen lisääntyminen selittävät paljon elinajanodotteen laskua. Tässäkin on suuria eroja maakuntien välillä. Pohjanmaalla asuvista miehistä lihavia on 18,8 prosenttia ja Kainuussa asuvista miehistä lihavia on 28,5 prosenttia. Ylipainon lisäksi kuolleisuuteen vaikuttaa alkoholi. Alkoholikulutuksen laskun pysähtymisen myötä alkoholi- ja tapaturmakuolleisuus on kääntynyt kasvuun. 

Mikä selittää maakuntakohtaisia eroja? 

Monella muuttotappioalueella terveet ja nuoret lähtevät, sairaat ja ikääntyneet jäävät. Toisaalta Itä-Suomen geeniperimässä on monille pitkäaikaissairauksille altistavia tekijöitä. 

Tutkimusten mukaan myös pakotettu yksinäisyys altistaa epäterveellisille elämäntavoille ja lisää esimerkiksi masennuksen riskiä. Parisuhteessa elävillä menee yleensä paremmin kuin yksinään olevilla. Esimerkiksi hyvässä parisuhteessa pidetään toisesta huolta. Yhteisöllisyys ja aktiivisuus sekä vahvat turvaverkot tukevat terveellistä elämäntapaa. 

Tutkimusten mukaan henkilön sosioekonominen asema – eli koulutustaso ja tulotaso – vaikuttavat terveyteen ja elintapoihin. Köyhän on vaikeampi elää terveellisesti, sillä esimerkiksi terveellinen ruoka on kalliimpaa kuin epäterveellinen. Lisäksi eri selvityksistä näkee, että alueilla, joissa on pitkäaikaistyöttömyyttä paljon ja korkeakoulutettuja vähän, tupakointi ja runsaus alkoholinkäyttö on yleisempää. Epäterveellinen syöminen, tupakointi ja alkoholinkäyttö voivat myös periytyä sukupolvelta toiselle. 

Terveyteen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa sekä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan toimesta. Suuri riski tällä hetkellä on, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen myllerryksessä tämä tärkeä asia jää liian vähälle huomiolle!  

Merja Mäkisalo-Ropponen

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    hyvää asiaa
    jo pitemmän ajan olen pohtinut tuttujen kanssa, että elinajan odote luultavasti lyhenee viimeaikaisten, jo 60-luvulta alkaneitten huumekokoilujen myötä?
    Tästä ei näytä olevan tutkittua tietoa koskapa et siitä mainitse katsauksessasi mitään?
    ”Tutkimusten mukaan henkilön sosioekonominen asema – eli koulutustaso ja tulotaso – vaikuttavat terveyteen ja elintapoihin” Usein kuvataan, että ns. viihdekäyttäjät ovat tuota edellä lueteltua tulotasoltaan varakkaampaa ja terveempää joukkoa, että onko aihetta huoleen kaikkien ja koko kansan osalta?

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Eino J, huumeet eivät vielä näissä isoissa tilastoissa näy, vaikka alkoholi näkyy. Voi olla, että tulevaisuudessa tämäkin muuttuu!

  • Olavi Koskela

    No siinähän ne taas ne madonluvut: viina, tupakki, epäterveellinen ruoka, jne. Mutta ilahduttavaa blogistin tekstissä oli se, että ainakin kerran mainittiin yksi todellinen syytekijäkin näihin ongelmiin, nimittäin pitkäaikaistyöttömyys. Koetapa kansanedustaja vaikuttaa jämäkästi siihen, niin nämä itse ongelmina pitämäsi seurausilmiöt vähenevät kuin itsestään.

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Sille ei vaan mahda mitään, että päihteet, tupakka ja epäterveellinen ruoka ovat keskeisiä kansanterveyttä heikentäviä tekijöitä – sen lisäksi, että Itä-Suomalainen geeniperimä entisestään altistaa meitä tietyille sairauksille. Tämä ei ole asenne- eikä mielipidekysymys vaan tutkimustietoa. Samoin kuin sekin, että köyhän – siis esimerkiksi työttömän – on vaikeampi (joskus jopa mahdotonta) elää terveellisesti vaikka kuinka itse haluaisi.

  • plokkariukki

    Tiedän ja näen meidän 40–50-luvulla syntyneiden viinankäytön ja -vapautumisen 60–70-luvulla tuoneen törpöttely-kulttuurin nousevan uudelleen suosioon ikäluokassamme nyt eläköityessämme. Meillä on myös vara syödä ylen, mitä ei välttämättä lapsuudessamme ollut ja rahaa juoda oppimallamme, vanhalla mallilla; ts. ostetaan viinaa ja kaljaa kun on rahaa ja vedetään usein pääkin täyteen. Liikkuminen ja kuntoilu on ja ovat olleet pienen osan ”harrastus”. Työssä ovat monet ikäluokkamme ihmiset saaneet riehumalla itsensä heikkoon fyysiseen kuntoon. Liikunnalla itsensä kuntouttaminen on monen kohdalla jo myöhäistä. Omat lapsemme ovat ehkä jo viisaampia, kenties vanhempien huonoista malleista oppineina, valistuksenkin seurauksena? Osasyitä tilastotietojen heikkenemiseen lienee näissäkin tavoissa ja olosuhteissa?

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Plokkariukki, tunnistan tämän ilmiön hyvin. Eikä tarkoitus ole ketään syyllistää, sillä elämäntilanteet ja -olosuhteet ovat meillä kaikilla erilaisia. Siitä huolimatta on tärkeä tiedostaa, että elämäntavoilla on vaikutusta sairauksien puhkeamiseen ja pienetkin muutokset parempaan pienentävät sairastumisen riski!

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Plokkariukki, tunnistan hyvin tämän ilmiön. Tarkoitus ei ole syyllistää ketään, sillä elämänolosuhteet ja -tilanteet ovat niin erilaisia. Siitä huolimatta on hyvä tietää mikä vaikutus elämäntavoilla on sairauksiin. Pienikin muutos elämäntavoista parempaan suuntaan, voi pienentää sairastumisen riskiä huomattavasti.

  • Olavi Koskela

    Etkö poliitikko todellakaan näe yhteyttä työttömyyden, syrjäytymisen, näihin liittyvien mielenterveysongelmien kuten masennus, ja esimerkiksi viinanjuonnin välillä? Kovin on hahmotustaso matala, jos nämä luettelemasi oireet ovat sinulle se keskeisin asia.

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Olavi Koskela, totta kai näen. Köyhyys ja syrjäytyminen selittävät kaikkein eniten terveyseroja. Olen kirjoittanut useita kirjoituksia tästä aiheesta ja mielestäni kirjoitin sen myös blogissani.

  • Olavi Koskela

    Mutta mielestäsi siis oireiden hoito riittää, eikä varsinaisiin syihin ole tarvetta puuttua millään tavalla. Niin ….tanan suomalaista, lue: helpoimman kautta tehtävää politiikkaa.

Kommentointi on suljettu.