Tulevaisuus ei vyöry päällemme – teemme sen yhdessä

Viime viikolla keskusteltiin eduskunnassa kestävän kehityksen toimintaohjelmasta. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

Kestävästä kehityksestä on puhuttu pitkään, mutta nykyinen hallitus vie asiaa määrätietoisesti eteenpäin. Kunnianhimoisena tavoitteena on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä yhteiskunta. Nykyinen hallitusohjelma on rakennettu tähän tavoitteeseen nojaten. Koronasta huolimatta paljon on saatu jo aikaan, mutta paljon tulevaisuuden kestävyyttä lisääviä päätöksiä on tälläkin hallituksella vielä edessä.

Ympäristön tilan heikentyminen ja ilmastonmuutos ovat ajureina monille muillekin ongelmille ja uhkaavat koko maapallon elinkelpoisuutta. Siksi hallituksen suuri tehtävä on viedä Suomi hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Edelläkävijyys tässä on myös Suomen etu. Suomi tarvitsee uskalluksen politiikkaohjelmaa, jolla kestävän kehityksen haasteet käännetään työllistävän edelläkävijyyden mahdollisuuksiksi ja kestäväksi elämäntavaksi.

Vihreä siirtymä ja kestäviin ratkaisuihin investoiminen on suuri mahdollisuus. Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan laaja-alaisesti EU:n kunnianhimoista suunnitelmaa olla ensimmäinen hiilineutraali alue vuoteen 2050 mennessä ja tähän sisältyviä toimenpiteitä, kuten puhtaan energiatuotannon tukemista ja fossiilisista energialähteistä irtautumista. Se luo Suomelle kestävää kasvua, työtä ja arjen hyvinvointia sekä samalla se tukee suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.

Asia on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeä ja siksi toivon, että vihreän kehityksen ohjelmassa ja vihreässä siirtymässä otetaan käyttöön poliittista konsensusta rakentavia toimintamalleja. Oikeudenmukainen vihreä siirtymä voi edellyttää myös politiikan innovaatioita. Tällä hetkellä tällaista poliittista konsensusta ei ole ja etenkin osa perussuomalaisista ei tunnu uskovan kestävän kehityksen ohjelmaan tai vihreän siirtymän mahdollisuuksiin. Toisaalta viime viikkoisessa keskustelussa tuli perussuomalaisilta onneksi myös toisenlaisia mielipiteitä esille.

 

Kestävä kehitys on muutakin kuin ympäristöä ja taloutta

Sosiaalinen kestävä kehitys pyrkii turvaaman jokaiselle riittävän toimeentulon, perusoikeudet, koulutuksen ja mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon.

Sivistys on tärkeimpiä arvojamme ja ihmisen vapauden tae. Luottamus ihmisten kesken ja yhteiskunnan toimijoiden välillä ovat edellytys sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiselle.

Jatkossakin Suomi pärjää parhaiten panostamalla osaamistason nostoon kaikilla koulutusasteilla. Samalla oppimiseroja pitää kaventaa ja koulutuksellista tasa-arvoa on lisättävä. Jatkuvan oppimisen malli, varhaiskasvatuksesta aina täydennyskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön asti, on Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta.

Yhdenkään nuoren kouluttautuminen ei saa jäädä kiinni rahasta, siksi oppivelvollisuuden laajentaminen, jos mikä, tukee kestävää kehitystä. Se on merkittävä työllisyysteko ja tulevaisuusteko, mutta se on myös tasa-arvo teko. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että saamme kaiken potentiaalin käyttöömme, niin että kuka tahansa lähtökohdistaan riippumatta voi opiskella miten pitkälle tahansa. Siksi myös korkeakouluopintojen pitää olla kaikille mahdollista.

Kaikki on pidettävä muutoksien ja haasteiden keskellä mukana. Siksi kestävän kehityksen tavoitteet sekä pitkäjänteinen, ylisukupolvinen ja ylivaalikautinen ajattelu ja toiminta ovat koronaviruspandemiasta huolimatta tärkeä lähtökohta, sillä ne muodostavat kestävän tulevaisuuden perustan.

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on tulevaisuuden talous- ja terveyspolitiikkaa ja siksi tavoitteena on oltava huono-osaisuuden vähentäminen. Myös tarpeenmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus kaikille taloudellisesta tilanteesta huolimatta on inhimillisesti mutta myös kansantaloudellisesti tärkeää. Sote-uudistuksen lisäksi tarvitaan myös sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jonka keskiössä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa.

Suomi tarvitsee kaikkien työpanoksen, ja siksi vammaisten ja osatyökykyisten työllistämiseen on panostettava yhä enemmän. Myös työhyvinvointia ylläpitäviin toimiin on tartuttava voimallisemmin, sillä liian monet jäävät nykyisin työkyvyttömyyseläkkeelle aivan liian varhain.

 

Mitä on kulttuurinen kestävyys?

Lyhyesti sanottuna kulttuurinen kestävyys tarkoittaa kulttuuriin liittyvien asioiden, kuten kielten, perinteiden ja tapojen, säilyttämistä. Kulttuuriperinnön näkökulmasta kestävässä kehityksessä tulee huomioida myös kulttuuriperinnön vaaliminen ja eteenpäin välittäminen.

Kestävä kehitys on sellaisen kulttuurin luomista, joka ylläpitää tulevien sukupolvien toimintamahdollisuuksia. Kulttuurinen kestävyys tuo kestävän kehityksen määrittelyyn lisäarvoa ihmisen aikaansaannosten historiaa korostamalla. Vaikka kehitys on tulevaisuussuuntautunutta, se ei ole irrallaan menneisyydestä.

Kestävän kehityksen kulttuurinen alue on laaja. Se tarkoittaa sekä luovuuden että kulttuurisen moninaisuuden huomioimista. Se on oman kulttuurin, mutta myös muiden erilaisten kulttuurien olemassaolon sekä erilaisuuden kunnioitusta ja hyväksymistä. Siihen liittyy myös erilaisten kulttuurien välisen yhteiselon kehittyminen.

Kulttuurisesti kestävässä kehityksessä hyväksytään monimuotoisuus ja tasapainoinen kasvu sekä arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkien oikeuksia. Kulttuurisessa kehityksessä on tärkeää tunnistaa erilaisia kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, kuten esimerkiksi ennakkoluulojen vaikutus. Kulttuuri toimii myös työhyvinvoinnin edistäjänä.

 

Kestävä kehitys on tulevaisuuden tekemistä

Tulevaisuus ei vyöry päällemme – me teemme sen yhdessä. Tämän päivän päätöksillä vaikutamme siihen, millaisessa maailmassa seuraavat sukupolvet elävät. Emme voi paeta tätä vastuuta tai siirtää sitä muille. Kaiken kehityksen ajurina on oltava sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Siitä rakentuu hyväksyttävyys ja luottamus, joiden turvin Suomea ja maailmaa parannetaan kestävästi.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Tulevaisuusvaliokunnan jäsen

 

Jätä kommentti

*