Työhyvinvoinnin puutteet vakava uhka sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuudelle

Työhyvinvoinnin puutteet aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain useiden miljardien taloudelliset menetykset sairauspoissaoloina ja ennen aikaisina työkyvyttömyyseläkkeinä. Toisaalta työhyvinvoinnin puutteet vaikeuttavat kielteisesti työprosessien sujumiseen, asiakastyytyväisyyteen ja työnantajamaineeseen. Työhyvinvointi on ehdoton edellytys perustehtävän hyvin hoitamiselle. Sosiaali- ja terveystoimessa on syytä muistaa, ettei uupunut auttaja auta ketään.

Valitettavan usein työelämässä – myös sosiaali- ja terveystoimessa – tehokkuutta haetaan väärin menetelmin. Valitaan keinoja, jotka eivät lisää tehokkuutta, vaan toimivat päinvastaiseen suuntaan. Edelleenkin sosiaali- ja terveystoimessa on pelolla johtamista ja uhkailua. Edelleen työtekijät kokevat johdon taholta arvostamattomuutta ja mitätöintiä. Miten voi olla niin vaikea ymmärtää, että hyvällä mielellä tehty työ ja työn ilon kokeminen lisäävät tehokkuutta?

Osallistuva ja vuorovaikutteinen johtaminen on edellytys työhyvinvoinnille. Johtamisen, päätöksenteon sekä työntekijöiden kohtelun oikeudenmukaisuus ovat yhteydessä työntekijöiden hyvään terveyteen sekä vähäisiin sairauspoissaoloihin. Epäoikeudenmukainen kohtelu ja päätöksenteko ovat puolestaan yhteydessä työntekijöiden stressioireisiin. Hyvinvoinninjohtamisessa johtajan keskeisimpiä tehtäviä ovat kannustus ja motivointi. Nämä mahdollistuvat hyvän työilmapiirin luomisen, avoimen keskustelukulttuurin, mielekkäiden työtehtävien tekemisen sekä hyvästä työstä palkitsemisen avulla.

Hallitusohjelmaan on kirjattu monivuotinen kansallisen työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria Suomen kilpailuvahvuutena, nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa halutaan kehittää hyvää johtamista sekä tukea henkilökunnan ammattitaidon kehittymistä ja työhyvinvointia muun muassa laajentamalla tutkimus- ja kehittämistoiminta osaksi perustyötä.

Hallituksen Sote-esityksessä työhyvinvointi näkyy vain vähän. Siellä mainitaan, että työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja tuen järjestäminen paranisi huomattavasti nykyisestä, kun työntekijät työskentelisivät selkeästi osana sote-maakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Ammatillisen tuen vahvistumisella isommissa yksiköissä olisi todennäköisesti positiivinen vaikutus myös henkilöstön saatavuuteen ja työhyvinvointiin.

 

Tulevaisuuden ennakoinnista eväitä tähän hetkeen

Pidin viime keväänä ennen koronaepidemian pahenemista neljä tulevaisuuden ennakointityöpajaa sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuudesta, esimerkkinä Siun Sote, Pohjois-Karjalassa. Työpajoihin osallistui yhteensä 27 työllisyyden, järjestötyön, lääketieteen, hoitotyön, sosiaalialan ja kasvatustieteen ammattilaista ja asiantuntijaa.

Työpajoissa rakennettiin Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveystoimelle kaksi tulevaisuusskenaariota vuoteen 2032 – myönteinen ja kielteinen. Työpajojen tuotosten perusteella myönteinen tulevaisuus rakennetaan viiden peruspilarin varaan:

 

  1. Perustehtävä eli asiakkaan/potilaan/perheen paras saadaan vahvemmin ohjaamaan toimintaa ja kehittämistä
  2. Rahoitus, päätöksenteko ja johtaminen saadaan tukemaan perustehtävää
  3. Työntekijöiden hyvinvointi ja sote-alan imagon kehittäminen nostetaan keskiöön
  4. Perus- ja erityisesti jatkokoulutus kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita
  5. Kansalaisten osallisuus saadaan voimavaraksi yhdessä tekemisen avulla

 

Työntekijöiden hyvinvoinnin ja alan imagon kehittämisen keskiöön nostamisen taustalla on ymmärrys siitä, että osaavat, ammattitaitoiset ja työniloa kokevat työntekijät haluavat kehittää omaa työtään, eivätkä halua jäädä ennen aikaisesti eläkkeelle. Sote-alan positiivisen markkinoinnin ja positiivisen ilmapiirin avulla saadaan sote-ala houkuttelevaksi ja huippuosaajat uskomaan tulevaisuuteen. Alalta poishakeutuminen vähenee ja alan kiinnostus kasvaa nuorten parissa.

 

Jotta tämä tavoite toteutuu, tarvitaan seuraavia toimenpiteitä:

  • Työntekijöiden työmäärä kohtuullistetaan ja palkkausta kehitetään työn vaativuus huomioivaksi. Työntekijöille mahdollistetaan työ tekeminen kunnolla ja heidän osaamistaan arvostetaan
  • Henkilöstön koulutus ja kehittäminen nostetaan kunnia-asiaksi. Näin saadaan työnantajaimago nousemaan ja koulutettuja työntekijöitä palaamaan alalle. Työntekijöiksi pystytään valitsemaan sellaisia ihmisiä, jotka aidosti välittävät ihmisten hyvinvoinnista ja haluavat kehittää työtään
  • Pysyvät työsuhteet varmistetaan niitä haluaville
  • Tavoitteellinen työkierto mahdollistetaan halukkaille
  • Työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin kehittämistä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa.
  • Johtamisessa siirrytään kuuntelevan ja kannustava johtamisen suuntaan. Työntekijöiden konkreettinen ja näkyvä arvostaminen on oleellinen osa johtajuutta

 

Sosiaali- ja terveydenhuolto kukoistaa tai kuihtuu riippuen ammattilaisten työhyvinvoinnista ja motivaatiosta kehittää omaa työtään. Tähän kiinnitetään tällä hetkellä meillä aivan liian vähän huomiota.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

 

Kommentit

  • Konsultti

    Demarit haaveilee 6 tunnin työpäivistä, paremman työhyvinvoinnin vuoksi.

    Nyt jos yritys haluaa paikallisesti sopia 6 tunnin työpäivistä, samat Demarit ja liiton ”miehet” ovat heti kirkumassa ja kailottamassa vastalauseita.

    Uskooko demari edes demaria?

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Hyvä konsultti, sosiaali- ja terveystoimessa työhyvinvointiin vaikutetaan ihan eri tavoin, enkä puhu kirjoituksessani mitään kuuden tunnin työpäivästä.

Jätä kommentti

*