Työhyvinvointi ja tuottavuusloikka

Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat hyvin toimivat työpaikat. Menestyvillä työpaikoilla panostetaan työyhteisöjen toimivuuteen, toimintatapojen uudistamiseen sekä henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin. Työhyvinvointi vapauttaa resurssit työhön. Työhyvinvointi merkitsee suoraan säästöjä työyhteisöjen ja yhteiskunnan työkyvyttömyysmenoihin, kuten sairauspoissaoloihin ja myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamiin kustannuksiin. Voidaan puhua myös työhyvinvointipääomasta, joka syntyy yhteisöllisyydestä ja työpaikan yhdessä laadituista toimivista käytännöistä. Työhyvinvointi on organisaation strateginen resurssi, jonka ylläpitäminen ja kasvattaminen on kilpailukyvyn tärkeä edellytys.

Tällä hetkellä puutteellinen työhyvinvointi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain useiden miljardien eurojen taloudelliset menetykset. Toisaalta työhyvinvointiin liittyvät ongelmat vaikuttavat kielteisesti työprosessien sujumiseen, asiakastyytyväisyyteen ja työnantajamaineeseen. Työhyvinvointi on ehdoton edellytys myös perustehtävän hyvin hoitamiselle.

Valitettavan usein työelämässä haetaan tehokkuutta väärin menetelmin. Valitaan keinoja, jotka eivät lisää tehokkuutta vaan vähentävät sitä entisestään. Hyvällä mielellä tehty työ lisää tehokkuutta ja siksi työnilon kokemisen mahdollistaminen olisi yksi tärkeimmistä asioista työelämän kehittämisessä. Työhyvinvoinnilla on suora yhteys asiakastyytyväisyyteen ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa hoidon laatuun.

Työhyvinvointi edellyttää yhteisöllisyyttä, toinen toisensa kunnioittamista ja tasavertaista vuorovaikutusta. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite siitä, että Suomessa on vuoteen 2020 mennessä Euroopan paras työelämä, vaatii yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen kulttuurin kehittämistä. Työurien pidentämisen tavoite edellyttää samoja asioita. Eläkeiän rutiininomainen nostaminen ei vähennä ennenaikaista eläköitymistä silloin, kun eläköityminen johtuu terveysongelmista ja työkyvyn menettämisestä. Kun johto ja työntekijät yhdessä vaikuttavat työelämän laatuun työpaikoilla, työssä jaksetaan paremmin ja eläkkeelle jääminen siirtyy myöhemmäksi. Hyvällä työilmapiirillä on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Hyvä ilmapiiri edistää työntekijöiden terveyttä, työyhteisön innovatiivisuutta, tiedonkulkua, ja viime kädessä työn laadukkuutta ja tuloksellisuutta.

Kaikki edellä mainittu tiedetään erilaisten tutkimusten perusteella. Hallitus puhuu tuottavuusloikasta, mutta mitä se tekee? Heikentää omilla toimillaan monin tavoin työhyvinvointia ja sitä kautta tuottavuutta. Pakkolait, ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, koeajan pidentäminen sekä määräaikaisten työsuhteiden lisääminen vaikuttavat erittäin kielteisesti työntekijöiden työmotivaatioon ja jaksamiseen.

Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Saatan olla jopa sitä mieltä, että hallituksen nykytoimilla saavutetaan Euroopan paras työelämä -tavoite helposti. Pakkolailla ihmiset saadaan tyytymään vähään, koska toisessa vaakakupissa oleva työttömyys ei sekään houkuttele. Työmarkkinatukia leikattiin.

Kommentointi on suljettu.