(Työ)hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista

Kulttuurin ja taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on jo paljon tutkimusnäyttöä ja käytännön kokemuksia. Maailman terveysjärjestön, WHO:n, vuonna 2019 julkaisema yli 900 tutkimusta kattava tutkimusraportti osoittaa, että taidetoiminta parantaa terveyttä ja hyvinvointia, ehkäisee ja hoitaa lukuisia psyykkisiä sairauksia sekä auttaa selviytymään akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa.

Taiteen ja kulttuurin avulla voidaan edistää myös aivoterveyttä ja käsitellä vaikeita asioita ja tunteita.  Kulttuuriosallistumisen on lisäksi havaittu vähentävän riskiä masennuksen kehittymiseen.

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Se on vahvuuksien löytämistä ja uuden oppimista kulttuurin ja taiteen keinoin. Se on myös yhteyden luomista toisiin ihmisiin ja itseen sekä ihmisenä kohtaamista taiteen välityksellä.

Myös työelämässä taidetta ja kulttuuria voidaan hyödyntää nykyistä enemmän työhyvinvoinnin, mutta myös luovuuden ja uusien mahdollisuuksien näkökulmasta.

Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Antti Huntus kirjoitti eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle antamassa lausunnossaan muun muassa seuraavasti:

Taiteen ja kulttuurin suunnattomasta sisältöarkusta löytyy tapoja ja ymmärtää ihmisyyttä, muovata asenteita ja kuluttajakäyttäytymistä sekä kehittää kykyämme empatiaan. Sen keinoin synnytämme luovuutta stimuloivaa ympäristöjä, rakennamme vuorovaikutusta, selätämme kriisejä ja luomme yhteisöömme vakautta.”

Tulevaisuusvaliokunta tekeekin yhteistyötä taiteilijoiden kanssa muun muassa tulevaisuuden skenaarioiden luomisessa. Hyvä tulevaisuus syntyy tieteen, taiteen ja etiikan vuoropuheluna.

Myös Työterveyslaitos toivoo taidetta tuotavan enemmän työpaikoille, sillä se lisää luovuutta ja hyvinvointia sekä parantaa niin psyykkistä kuin fyysistäkin terveyttä. Taide on hyvä keino hankkia työhön voimavaroja ja palautua sen rasituksista. Taidetoiminnan on havaittu myös parantavan työntekijöiden vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä kohentavan työilmapiiriä.

Taide ja kulttuuri on myös hyvä keino rentoutua ja irrottautua työkuvioista. Sen lisäksi taide on yhteisöllistä toimintaa. Poikkeusaikana taiteesta nauttiminen saa uusia muotoja ja taidetta ja kulttuuria voi hyödyntää myös työhyvinvoinnin edistämisessä etätyön aikana. Monissa organisaatioissa onkin saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi ns. taidetaukojen pitämisestä työpäivien lomassa.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja

 

 

Jätä kommentti

*